Liikunta mukaan COPD-potilaan palveluketjuun

23.2.2018

Eino Roine
Eino Roine

Keuhkoahtaumataudin (COPD) pahenemisvaihe saattaa olla ihmiselle yhtä rankka kuin sydänkohtaus. Sen vuoksi pahenemisvaiheita on tärkeää ennaltaehkäistä muun muassa liikunnan keinoin. Eino Roine on yksi liikkumispolkua astelleista potilaista.

Hengitysliiton Hengitä ja hengästy -hanke perustuu vankkaan tutkimustietoon liikunnan merkityksestä keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavien ihmisten hyvinvoinnin tukena. Hankkeessa on kehitetty COPD-potilaiden liikkumispolkuja eli liikunnan palveluketjuja.

– Liikunta on jopa lääkkeitä tehokkaampaa, kun mitataan potilaan suorituskykyä, hengenahdistusoiretta ja elämänlaatua. Tutkitusti esimerkiksi 1 000 askeleen lisäys pienentää 20 prosentilla keuhkoahtaumapotilaan riskiä pahenemisvaiheen syntyyn. Ja toisinpäin, jos liikut 1 000 askelta vähemmän, riski pahenemisvaiheeseen kasvaa 20 prosenttia, Hengitysliiton suunnittelija Veera Farin kertoo.

Käytännössä jo kevyt hengästyttävä arkiliikunta poistaa sairastuneen keuhkoista limaa, mikä puolestaan vähentää keuhkojen bakteerikasvustoa ja riskiä pahenemisvaiheeseen. Samalla pienenee suurentunut riski liitännäissairauksiin, kuten masennukseen, osteoporoosiin ja lihaskatoon.

Yhteiskunnan kannalta keuhkoahtaumapotilaiden liikunnallinen kuntoutus on havaittu myös kustannustehokkaaksi.
– Porvoossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, että liikunnallista kuntoutusta saaneiden COPD-potilaiden terveydenhuollon kustannukset olivat seuraavana vuonna kolme kertaa pienemmät kuin ihmisten, jotka eivät olleet sitä saaneet, Farin kertoo.

 

Liikkumispolku sairastuneen tukena


Tarve liikkumista tukevien hoitopolkujen kehittämiseen nousi esiin muun muassa Hengitysliiton jäsenkyselystä vuonna 2014. Liikunnan hyvistä vaikutuksista tiedetään yleisellä tasolla, mutta:

– Kyselyssä noin puolet keuhkoahtaumatautia sairastavista oli sitä mieltä, että tietoa liikunnan vaikutuksista omaan sairauteen on liian vähän samoin kuin tietoa paikallisista liikuntamahdollisuuksista, suunnittelija Veera Farin sanoo.

Hengitä ja hengästy -hankkeessa ryhdyttiin Farinin johdolla mallintamaan liikkumispolkua Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella, aluksi Kangasalla ja Tampereella.

– Sairaanhoitopiirissä valmistui 2016 keuhkoahtaumatautipotilaiden hoitoketju erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon. Sairaanhoitopiirissä oli ymmärretty liikunnan merkitys ja meidät kutsuttiin mukaan työryhmään siitä näkökulmasta.
 

Verkostotyö kannattaa


Poikkihallinnollisen ja koulutuksellisen hanketyön tuloksena kaikki toimijat sairaanhoitopiirin ammattilaisista hengitysyhdistysten vertaisohjaajiin ovat aiempaa tietoisempia sekä liikunnan merkityksestä COPD:ssä että toistensa toiminnasta.

– Jokainen loi oman roolinsa liikkumispolkuun. Ammattilaiset uskaltavat ottaa aiempaa paremmin liikunnan puheeksi, Liikkujan Apteekit tietävät kertoa läheisen yhdistyksen liikunnasta ja Lähitoreilla on maksutonta terveysneuvontaa. Yhtenä tuloksena voi pitää, että esimerkiksi Kangasalla yhdistyksen liikuntaryhmiin tuli reilusti uusia liikkujia ja yhdistykseen 19 uutta jäsentä.

– Aiemmin terveyskeskuksen kunto­saliryhmä kesti 10 – 12 kertaa ja sen jälkeen heille ei ollut tarjolla mitään. Hankkeen aikana yhdistykseen perustettiin oma ryhmä, jossa ihmiset saivat jatkaa tutuksi tullutta harjoittelua fysioterapeutin ohjaamana. Ryhmissä otettiin käyttöön myös samankaltaiset liikkumiskykytestit, Farin kertoo.

Hankkeen aikana rakennettiin ter­vey­­denhuollon hoitoketjuun liikun­tamatriisi-työväline. Terveyden­huol­lon ammattilaiset voivat hyödyntää sitä työ- ja toimintakyvyltään eri­lais­ten asiak­­kaiden ohjaamisessa lii­kun­nan pa­­riin.

– Vuonna 2018 hankkeen malleja on tarkoitus levittää VESOTE-hankkeen kautta Pirkanmaalle ja Satakuntaan, Veera Farin kertoo. 

TEKSTI Heidi Hölsömäki
KUVA Janne Ruotsalainen

Juttu on julkaistu Soveli-lehdessä 1/2018.

 

Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset

SoveLi ry jäsenjärjestöineen laati soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016 – 2021. Tavoitteena on, että kaikki soveltavan liikunnan toimijat kehittävät alaa yhteistyössä suositusten mukaisesti. Suositukset ovat:
1)      lainsäädäntö ja poikkihallinnollinen yhteistyö liikuntatoiminnan kivijalkana,
2)      liikkumisympäristöt ja olosuhteet liikunnan mahdollistajina,
3)      liikuntaneuvonta ja -ohjaus liikuntatoiminnan työkaluna,
4)      tietoisuus, asenteet ja osaaminen yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien taustalla,
5)      tutkimustiedon ja kehittämistyön vuoropuhelu keskeisenä liikunnan kehittämisessä ja
6)      kehittämissuositusten toteutuksen seuranta ja arviointi.

Soveli-lehden juttusarjassa on avattu suosituksia arkielämän tasolla. Hengitä ja hengästy -hankkeessa viedään käytäntöön useampaa suositusta poikkihallinnollisesta yhteistyöstä liikuntaneuvonnan parantamiseen ja tietoisuuden lisäämisestä tutkimustiedon hyödyntämiseen.

Tutustu tarkemmin kehittämissuosituksiin