Liikuntateemat eivät näy vaalikeskusteluissa

11.4.2019


Meillä on tarve liikkua, mutta nykyisellään tarve ei tule kovin hyvin tyydytetyksi. Liikuntateemat ja liikkumattomuus puhuttaa, mutta nouseeko aiheet vaalikeskusteluissa esiin ollenkaan, pohtii SoveLin toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas.

Meillä on savanniapinan keho ja biologia, mistä syystä meillä on valtava tarve liikkua. Näin osuvasti kirjailija Juha Hurme tiivistää liikunnanedistämistyön ytimen Ylen mainiossa Lindgren & Sihvonen keskusteluohjelmassa. Meillä todellakin on tarve liikkua, mutta nykyisellään tarve ei tule kovin hyvin tyydytetyksi.


Kuten tiedetään, liikkumattomuudesta aiheutuu kansantaloudelle 3,2–7,5 miljardin vuotuiset kustannukset. Haasteen mittaluokasta huolimatta liikuntateemat eivät ole nousseet käynnissä olevien vaalikeskustelujen aiheeksi käytännössä ollenkaan. Keskustelua on kuitenkin käyty lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa, mikä kertoo siitä, että aihe ansaitusti herättää kiinnostusta. 


Liikunnan puuttuminen vaalikeskusteluista ei johdu puolueiden välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä. Ennen vaaleja puolueet ovat tehneet kattavaa liikuntapoliittista ohjelmatyötä, jonka tuloksiin voi tutustua esimerkiksi Jouko Kokkosen erinomaisen kirjoituksen kautta. Ohjelmatyön lisäksi osa ehdokkaista on ilmoittautunut Olympiakomitean liikuntaehdokas listalle tai muutoin profiloitunut liikunta-asioita edistävinä ehdokkaina.


Miksi keskustelua ei sitten käydä? Ilmeisesti puolueet ovat tehneet johtopäätöksen, että liikunta itsessään on liian pieni kokonaisuus otettavaksi esiin keskusteluissa, joissa puhutaan esimerkiksi sote-uudistuksen ja valtiontalouden kantokyvyn tasoisista asioista. Tämä johtopäätös on kuitenkin väärä. Liikunta on ilmiönä niin kattava ja eri hallinnonaloja koskeva, että sen avulla pystyttäisiin tarttumaan moniin sellaisiin ”pirullisiin ongelmiin”, joihin on muutoin vaikea saada otetta. Liikunnalla on itseisarvoinen merkityksensä, mutta sen lisäksi se on hyvä työkalu, jolla voidaan puuttua moniin kansanterveydellisiin, sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin.


Yhteiskunnallinen kehitys on edennyt suurilla harppauksilla viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta biologiamme on pysynyt muuttumattomana. Yhteiskunnallinen kehitys on helpottanut arkeamme, mutta samalla sen mahdollistanut passiivisen elämäntyylin. Emme kuitenkaan voi hyvin, jos emme liiku. Myös tulevien päättäjiemme olisi syytä huomioida tämä tosiseikka ja nostaa liikunnan edistäminen yhdeksi tulevan hallituskauden tavoitteeksi.  

 

Tommi Yläkangas
Toiminnanjohtaja
Soveltava Liikunta SoveLi ry