"Rekrytoikaa kaksikielisiä liikunnanohjaajia, niin saatte kaksi kärpästä yhdellä iskulla"
12.10.2018
 SoveLin hankekoordinaattori Lotta Nylund kirjoittaa ruotsinkielisten ihmisten soveltavan liikunnan esteistä. Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyneet ihmiset jäävät edelleen syrjään suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Tilanne voi olla vielä hankalampi, jos tarkastellaan ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Suomenkielistä soveltavaa liikuntaa on edistetty useiden eri hankkeiden avulla, mutta kaksikielisten ihmisten soveltavan liikunnan tarpeisiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Uskomme muutokseen, onhan SoveLi käynnistänyt opetus- ja kulttuuriministeriön tuella uuden hankkeen: Soveltavaa liikuntaa kaksikielisiin kuntiin. Hankkeen tavoite on edistää soveltavaa liikuntaa kuudessa kaksikielisessä kunnassa, jossa minä toimin hankekoordinaattorina. Hankkeesta voit lukea lisää täällä. Yli kymmenen vuoden ajan olen toiminut liikunnanohjaajana seuroissa, järjestöissä, yrityksissä ja valtakunnallisella tasolla. Olen oivaltanut, kuinka vähän kaksikielistä liikuntaa on tarjolla – erityisesti soveltavaa liikuntaa. Minusta tämä on hyvin surullista ja kummallista, olemme kuitenkin kaksikielinen maa. Tässä blogissa pohdin syitä siihen, miksi meillä on tällainen tilanne Suomessa ja miten voimme toimia, jotta myös kunnissa olisi tarjolla laadukasta kaksikielistä soveltavaa liikuntaa.
Liian suuret vastuualueetKuntien ruotsinkielisillä liikunnanohjaajilla on aivan liian suuret vastuualueet. Aikaisemmin työskentelin suuressa kaksikielisessä kaupungissa ruotsinkielisenä liikuntapalveluvastaava, jolloin minun vastuullani oli 10 000 kuntalaisen liikuttaminen. En kuitenkaan saanut keskittyä kaksikielisen liikunnan suunnittelemiseen, vaan noin 85 prosenttia työajastani meni suomenkielisten ryhmien koordinointiin. Tämän takia koin riittämättömyyden tunnetta, kaksikielisille ei aika riittänyt. Ei mikään käännöstoimistoKääntämistä olen saanut harjoittaa jokaisella työpaikalla, siihen on välillä mennyt niin paljon aikaa, että unohdan olevan liikunnanohjaaja. Työpaikoilla on sellainen ilmiö, että ammatistasi riippumatta kaksikieliselle työntekijälle lykätään käännöstöitä. Kannattaa muistaa, että kaksikielinen henkilö ei automaattisesti ole taitava kääntäjä. Kunnissa on käännöstoimistoja, käyttäkää niitä ja antakaa liikunnanohjaajien keskittyä ihmisten aktivoimiseen! Ruotsinkielinen materiaaliRuotsinkielisiä soveltavan liikunnan materiaaleja ja koulutuksia löytyy hyvin niukasti ja jos löytyy, niin tieto niistä on hajallaan. Tämä on yksi syy siihen, että kaksikielisillä kunnilla on vaikeuksia pysyä soveltavassa liikunnassa kehityksen aallonharjalla. Uskon, että hankkeemme avulla pystymme yhdessä kehittämään ruotsinkielistä materiaalia ja koulutusmahdollisuuksia. TietämättömyysKun kunnissa järjestetään soveltavaa liikuntaa, niin yleensä se tarkoittaa sitä, että jokaisella järjestävällä taholla on omat ryhmät, jonne vain omat asiakkaat ovat tervetulleita. Syy tähän on osittain raha ja se, että eri toimijat eivät tiedä, mitä muut järjestävät kunnassa. Tästä seuraa, että kunnissa voidaan järjestää useita samankaltaisia tunteja viikossa, joihin on ehkä vaikeata saada asiakkaita. Pienten ryhmien pyörittäminen ei ole halpaa, joten ryhmät lopetetaan jonkin ajan kuluttua, jos ryhmäkoko ei kasva. RahakysymysPienissä kunnissa ei ole paljon rahaa käytettävänä, ainakaan liikuntapuolella. Kun kunnassa säästetään, niin se näkyy aivan liian usein kaksikielisissä ja soveltavan liikunnan ryhmissä. Vinkki päättäjille: Rekrytoikaa kaksikielisiä liikunnanohjaajia, niin saatte kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Taitava kaksikielinen ohjaaja osaa ohjata yhtä ryhmää vuorotellen molemmilla kielillä. Asiakkaiden palaute kaksikielisistä ryhmissä on tähän asti ollut erittäin positiivista, he nauttivat kielikylvystä ja eri kulttuureiden kohtaamisesta. AsenneTyöelämässäni olen liiankin usein törmännyt tiettyyn asenteeseen suomenkielisiltä kollegoiltani: ”Tarvitaanko ruotsinkielisiä ryhmiä, eivätkö he voi osallistua suomenkielisiin ryhmiin”. Kyllä, me suomenruotsalaiset olemme vähemmistö Suomessa, mutta uskokaa minua, kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä ryhmiä tarvitaan! Esimerkiksi henkilöillä, joilla on jonkinlainen kognitiivinen vamma tai sairaus, voivat ehkä juuri ja juuri ymmärtää omaa äidinkieltään. Silloin tuntemattoman kielen ymmärtäminen voi olla todella vaikeata. Tasa-arvoTässä kaikessa on kyse tasa-arvosta. Että me kaikki saisimme yhdenvertaista kohtelua – niin kuin liikuntalaissa ja Suomen perustuslaissa lukee. Soveltavan liikunnan piiri on hyvin pieni, joten tehdään yhteisvoimin töitä kaksikielisemmän soveltavan liikunnan puolesta. Uudessa Facebook-ryhmässä ”Anpassad motion i svenskfinland” jaetaan tietoa soveltavan liikunnan tapahtumista, materiaaleista ja kehittämiskohteista sekä ruotsiksi että suomeksi. Liity ryhmään ja löydä uusia yhteistyökumppaneita!
Lotta Nylund
|