Soveltavan liikunnan tilanne Suomen kunnissa  

22.8.2018

Timo Ala-Vähälä. Kuva: Jan Ahlstedt
Timo Ala-Vähälä. Kuva: Jan Ahlstedt

Mitä tiedetään – mikä on epävarmaa – mitä ei tiedetä – millaisen tiedon puutetta ei edes tiedosteta? Tutkija Timo Ala-Vähälä avaa kirjoituksessaan soveltavan liikunnan selvityksen faktoja ja tiedon luonnetta.

Bush-nuoremman ajan puolustusministeri Donald Rumsfeld sanoi aikoinaan (2002), että on asioita, jotka tiedämme tietävämme; asioita, joista tiedämme, että emme niitä tiedä ja kaikkein vaikeimpana haasteena – on asioita, joista emme edes tiedä, että emme niitä tiedä.

We also know there are known unknowns; that is to say we know there are some things we do not know. But there are also unknown unknowns – the ones we don't know we don't know.

Ottamatta Rumsfeldtiin muuten kantaa, tätä lausuntoa olen aina arvostanut, vaikka muistan sille aikoinaan nauretun. Samaa jaottelua voi soveltaa myös liikuntapolitiikkaan, mutta pohdin myös sitä, mitä epävarmuutta sisältyy siihen, mitä koemme tietävämme.
 

Seurantatietoa 20 vuoden ajalta


Erityisliikunnan ja soveltavan liikunnan palveluja koskevia kyselyjä on tehty jo 1990-luvulla, mutta systemaattista tietoa ja tunnuslukuja kuntien tilanteesta on vuodesta 2000 lähtien. Kaikki kunnat kattavaa tietoa on vuosilta 2000, 2013 ja 2017. Lisäksi Valtion liikuntaneuvosto on toteuttanut vuosia 2005 ja 2009 koskevat suppeammat kyselyt kunnille, joissa toimii erityisliikunnanohjaaja.

Käytössämme on siis seurantatiedot kuntien palvelujen tilanteesta lähes 20 vuoden ajalta, eli meillä on tietoa palvelujen määrästä, resursseista ja toteutuksesta lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta.


Erot suurimpia pienten kuntien välillä


Kyselyjen perusteella tiedämme, että palveluja on kaikille ikäryhmille, mutta käyttäjät ovat pääosin ikääntyneitä; molemmille sukupuolille, mutta käyttäjät ovat pääosin naisia. Tarjottujen liikuntaryhmien määrä on asukaslukuun suhteutettuna suurin noin 10 000 – 19 999 asukkaan kunnissa, mutta laskee siitä suhteellisen tasaisesti isompiin kuntiin siirryttäessä.

Kaikkein pienimmissä kunnissa keskiarvo voi olla vielä suurempi, mutta siellä myös erot kuntien kesken ovat hyvin suuria. Vaikka isommissa kunnissa ryhmiä on väkilukuun suhteutettuna vähemmän, niiden on mahdollista järjestää palveluja vaativimmille erityisryhmille, joita palvelevia ryhmiä on vaikeampi koota pienissä kunnissa.
 

Kansalaisopistot palvelevat ruotsinkielisiä


Liikuntatoimien ja vastaavien organisaatioiden lisäksi keskeisiä palvelujen tarjoajia ovat sosiaali- ja terveystoimi sekä kansalaisopistot. Kansalaisopistojen tarjonta painottunee hyväkuntoisempien ikääntyneiden liikuttamiseen, ja niiden rooli on keskeisempi pienemmissä kunnissa.

Niissä kaksikielisissä kunnissa, joissa suomi on enemmistön kieli, ruotsinkieliset kansalaisopistot tarjoavat usein liikuntapalveluja ruotsinkieliselle väestölle. Tämä kompensoi sitä, että liikuntatoimen palvelut ovat valtaosin suomenkielisiä.

Pienissä kunnissa ikääntyneiden väestöosuus on valtakunnallista tasoa suurempi, ja siellä myös eläkeläisjärjestöjen rooli on keskeinen. Soveltavan liikunnan järjestöt löytävät jäsenpohjansa hieman suuremmista kunnista.

 

Mitä epävarmuutta tähän tietoon sisältyy?

 

Kaikkein pienimpien kuntien osalta erilaisten tunnuslukujen hajonta on suurta, koska yksittäisen ryhmän perustaminen tai lakkauttaminen on väkilukuun suhteutettuna merkittävämpi asia kuin isoissa kunnissa. Pienissä kunnissa organisaatioiden rajat ovat hämärämpiä, joten vastaajien voi olla vaikeampi määritellä sitä, miten paljon rahaa eri kanavien kautta soveltavan liikunnan palveluihin sijoitetaan.
  

Liikuntaryhmien määrien tilastoinnissa ongelmana on se, että raja yleisen terveysliikunnan ja soveltavan liikunnan välillä on hämärä. 


Liikuntaryhmien määrien tilastoinnissa ongelmana on se, että raja yleisen terveysliikunnan ja soveltavan liikunnan välillä on hämärä. Sen vuoksi osa vastaajakunnista rajaa soveltavan liikunnan tiukemmin, osa laajemmin, vaikka palvelujen taso olisi suurin piirtein sama.

Kuntien omat käytännöt toiminnan ja resurssien kirjaamisessa vaihtelevat eivätkä aina kata tiedonkeruun tarpeita. Siksi kuntien ilmoittamat tiedot voivat olla sisäisesti ristiriitaisia: Soveltavaan liikuntaan osoitetut työtunnit tai määrärahat eivät esimerkiksi kattaneet ilmoitettujen ohjaustuntien määrää. 

Nämä ongelmat eivät kuitenkaan tee tietoja arvottomiksi: osa ongelmista voidaan selvittää erilaisin ristiintarkistuksin ja tarkennuksia pyytämällä. Ja vaikka tiedoissa on epävarmuutta, antavat ne arvokasta tietoa toiminnan tasosta ja kehityksen suunnasta.


Mitä emme tiedä soveltavasta liikunnasta?

 

Selvitysten tilaajat ja toteuttajat ovat tietoisia siitä, että selvityksessä eivät kuulu palvelujen käyttäjien näkemykset. Asian korjaaminen vaatii/vaatisi selvitysten laajentamista ja uusien metodien käyttöönottoa: käyttäjien haastatteluja ja heille kohdistettuja kyselyjä, sekä sellaisten käytäntöjen kehittämistä, joilla pystyttäisiin tuottamaan vertailukelpoista tietoa kerrasta toiseen. Tiedon tarpeeseen vastaavat jossain määrin erilaiset opinnäytteet, mutta niitäkään ei arvioinneissa ole hyödynnetty.
 

Mitä emme tiedä lainkaan?


Mietin myös, mistä olen/olemme täysin pihalla, ts. millaisista asioista meillä ei ole tietoa, emmekä edes tiedosta tiedon puutetta?

Ongelman luonteen vuoksi tähän ei voi antaa perusteltua vastausta. Joitain arvauksia voi toki esittää. Palvelujen järjestäminen toteutuu suurelta osin joko kuntien toimesta tai kuntien tukemana, ja kunnan tarjoavat liikunnalle tärkeän infrastruktuurin.

Jos kuntien toiminnan luonne ja rahoituspohja olennaisesti muuttuu, se vaikuttaa myös soveltavan liikunnan palveluihin. Myös yksityisten palvelujen tarjoajien rooli voi muuttua. Liikuntapalveluja tarjoavat yritykset voivat laajentaa toimintaa soveltavaan liikuntaan tarjoamalla iäkkäille ja muille soveltavan liikunnan palveluja tarvitseville kaupallisia liikunnan palveluja.

Samoin terveyspalveluja tarjoavat yritykset voivat laajentaa palvelujaan soveltaviin liikuntapalveluihin, jos maksajia löytyy. Mutta nämä ovat vain arvauksia... kirjoittajan pohdintaa asioista, joista hän tiedostaa olevansa tietämätön.
 

Teksti: Timo Ala-Vähälä
 

Lisätietoa
 

Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2017

Selvityksessä esitellään kuntien soveltavan liikunnan palveluiden organisointia, yhteistyötä, resursseja, toimintaa sekä valtionohjauksen vaikuttavuutta vuonna 2017. Tutustu selvitykseen ja sen tuloksiin täällä.

Selvityksen toteutti Valtion liikuntaneuvoston toimeksiannosta Liikuntatieteellinen Seura ja tutkija Timo Ala-Vähälä (Juritele Oy).

Timo Ala-Vähälä kertoo kuntaselvityksen tuloksista Soveltavan liikunnan päivillä 22.8.2018. Tästä voit ladata hänen Powerpoint-esityksensä.

Här kan du läsa den svenskspråkiga presentationen.