Sairaudet ja vammat sekä liikunta: Kehityksellisen kielihäiriön omaavilla lapsilla liikunta tukee kielen kehitystä
27.4.2023
Kehityksellinen kielihäiriö (aiemmin dysfasia, kielellinen erityisvaikeus) on kielen kehityksen häiriö, jossa puheen tuottamisessa ja/tai ymmärtämisessä on vaikeuksia. Puheen ja kielen oppimisen vaikeus ilmenee jo lapsuudessa, mutta vaikuttaa edelleen nuoruus- ja aikuisiässä. Kehityksellistä kielihäiriötä esiintyy noin seitsemällä prosentilla ikäluokasta, ja siihen liittyy usein toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden pulmia, aistikäsittelyn poikkeavuuksia sekä motorisia haasteita. Kehityksellisen kielihäiriön myötä voi esiintyä haasteita myös sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kaverisuhteissa.
Liikunta tukee kielen kehitystä
Kehityksellisen kielihäiriön omaavilla lapsilla liikunta tukee kielen kehittymistä. Motorisella harjoittelulla on vaikutusta kielellisten taitojen ja vuorovaikutuksen kehittymiseen. Harjoittelu kehittää havaintomotorisia taitoja, joita tarvitaan puheen oppimisessa. Puheen tuottaminen on sarjallista toimintaa ja sujuva puhe edellyttää myös kykyä rytmittää puhetta oikein. Sarjallisuutta ja rytmiikkaa voi harjoitella esimerkiksi pelien tai leikkien avulla.
Leikkiminen ja liikkuminen ovat lapselle myös luonnollinen tapa harjoitella sekä vuorovaikutustaitoja että sosiaalisia taitoja. Liikuntaharrastukset ovat myös nuorille ja aikuisille merkittävä paikka sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.
Leikkiminen ja liikkuminen ovat lapselle myös luonnollinen tapa harjoitella sekä vuorovaikutustaitoja että sosiaalisia taitoja. Liikuntaharrastukset ovat myös nuorille ja aikuisille merkittävä paikka sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.
Vinkkejä lasten ja nuorten kielellisten vaikeuksien tukemiseen liikunnassa
Kehityksellinen kielihäiriö ei estä osallistumasta liikuntaharrastukseen. Se voi tuoda mukanaan haasteita, mutta suoranaisia esteitä harrastamiselle ei missään tapauksessa ole, päinvastoin liikunta tukee lapsen ja kielen kehitystä. Kehitykselliseen kielihäiriöön liittyy kuitenkin usein motorisia haasteita, jotka saattavat ilmetä motorisena kömpelyytenä. Tämä osaltaan voi haastaa liikunnan harrastamista. Ohjeiden ymmärtäminen voi myös tuottaa haasteita. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että ohjeiden annossa on huomioitava jokainen osallistuja ja mahdolliset lisätarpeet, jotta kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus liikkua ja harrastaa.
Kehityksellisen kielihäiriön omaavan henkilön tai hänen huoltajansa olisi hyvä keskustella rohkeasti aiheesta mahdollisten liikunnanohjaajien kanssa. Tämän avulla ohjaaja pystyy huomioimaan paremmin mahdolliset haasteet ja pystyy tukemaan henkilöä mahdollisimman hyvin. Liikunnanohjaajan tulisikin huomioida jokainen ryhmäläinen mahdollisuuksien mukaan yksilöllisesti. Ohjaaja voi hyödyntää ohjauksen tukena erilaisia tukikeinoja. Hyviä ja helposti hyödynnettäviä tukikeinoja ovat esimerkiksi:
- Selkeä ja lyhyt ohjeistus sekä rutiinit
- Puheen apuna voi hyödyntää videoita ja kuvia
- Lapsilla voi myös hyödyntää ohjeiden annossa piirtämistä puheen tukena
Lähes jokaisessa harrastusryhmässä on lapsi, jolla on kielenkehityksen pulmia. Usein pienikin muutos ohjaajan toimintatavoissa tukee lapsia harrastustoimintaan osallistumisessa.
Lisää vinkkejä lasten ja nuorten kielellisten vaikeuksien tukemiseen liikuntaryhmässä löydät osoitteesta: aivoliitto.fi/hoppi. Hoppi-työkalupakki tarjoaa lasten ja nuorten liikunnanohjaajille tietoa ja käytännön keinoja kielellisten vaikeuksien tukemiseen liikuntaryhmässä. Lähes jokaisessa harrastusryhmässä on lapsi, jolla on kielenkehityksen pulmia. Usein pienikin muutos ohjaajan toimintatavoissa tukee lapsia harrastustoimintaan osallistumisessa.
Kirjoittanut Aivoliiton Liikkuva Skidi –materiaalin ja Hoppi-sivujen pohjalta. (aivoliitto.fi/hoppi) Pihalla!- hankkeen hankesuunnittelija Oona Järvinen.