Sairaudet ja vammat sekä liikunta: miten aivoverenkiertohäiriö vaikuttaa liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen?

21.3.2023

Aivoverenkiertohäiriöllä (AVH) tarkoitetaan aivoverisuonten tai aivoverenkierron sairautta, joita ovat aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli TIA-kohtaus (transient ischemic attack). Aivoinfarktissa aivovaltimo tukkeutuu äkillisesti ja aiheuttaa kyseisen valtimon alueelle hapenpuutteen ja verenkierron estymisen sekä edelleen aivokudoksen kuolion. TIA-kohtauksessa valtimon tukos on hetkellinen eikä täten aiheuta aivokudokselle pysyvää vauriota. Aivoverenvuodossa aivojen valtimosuoni repeää aiheuttaen vuodon joko aivokudokseen (ICH) tai lukinkalvonalaiseen tilaan (SAV). Harvinaisemmassa sinustromboosissa aivojen laskimoihin syntyy tukos, joka voi aiheuttaa kallonsisäisen paineen nousun vuoksi myös aivoinfarktin tai aivoverenvuodon.

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita henkilöitä on arviolta n. 100 000. Vuosittain aivoverenkiertohäiriöön sairastuu noin 25 000 suomalaista, joista n. 18 000 on aivoinfarkteja, 2000 aivoverenvuotoja ja 5000 TIA-kohtauksia. Sinustromboosin saaneita henkilöitä on noin 70 vuosittain. Noin viidesosa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista on työikäisiä.

Sairastuminen ja sen jälkeinen toipilasaika ovat fyysiselle kunnolle rankka koettelemus

Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa yksilöllisiä toimintakyvyn rajoitteita, mitkä riippuvat vaurioituneen kudosalueen sijainnista ja laajuudesta. Sen jälkeen liikkeelle lähtiessä on tärkeää tunnistaa muuttunut liikkumiskyky. Sairastuminen ja sen jälkeinen toipilasaika ovat fyysiselle kunnolle rankka koettelemus ja kaikki liikkuminen vie ainakin aluksi enemmän voimia ja energiaa. Liikkumisen aloittaminen kannattaa tehdä itseään kuunnellen, rauhassa aloittaen ja kuulostellen. Keskustelu terveyden- tai liikunta-alan ammattilaisen kanssa ennen liikunnan aloittamista voi olla tarpeellista, jos kokee sen aloittamisessa epävarmuutta.

Yleisesti suosituksena sairastumisen jälkeen on välttää voimakasta fyysistä rasitusta ja työtä sekä seksiä kahden viikon ajan, vaikka oireet olisivat jo korjaantuneet. Aivoverenvuodon jälkeen suositeltava rasituksen välttämisaika on pidempi, vähintään 2 – 3 kuukautta. Lisäksi yleisesti ei suositella kamppailulajien, voimailulajien tai sukeltamisen harrastamista aivoverisuonten liiallisen ja äkillisen rasituksen vuoksi. Vedessä harrastettaviin lajeihin, kuten uinti ja vesijuoksu, on suositeltavaa ottaa mukaan kaveri.

Liikkeelle lähteminen heti kun mahdollista on suositeltavaa

Liikkeelle lähteminen heti kun mahdollista on kuitenkin suositeltavaa, koska se nopeuttaa kuntoutumista ja toipumista sairastumisesta. Liikunnan rasittavuutta lisätään pikkuhiljaa voinnin mukaan. Alkuun on hyvä pitää rasitus hieman rasittavalla tasolla, jolloin pystyy puhumaan puuskuttamatta liikunnan aikana. Liikunta on tällöin reipasta. Kunnon kohotessa kuormitusta voi lisätä rasittavalle tasolle, jolloin hyvä nyrkkisääntö on pystyä puhumaan liikunnan aikana hengästymisen lomassa.

UKK-instituutin soveltavan liikkumisen suositusten mukaan riittävä uni ja siihen yhdistetty liikkuminen on kaiken perusta. On hyvä muistaa, että uni palauttaa liikkumisesta. Lisäksi asian voi kääntää myös toisinpäin; liikunta, on se sitten yksittäinen kerta tai säännöllistä, auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa, kohentamaan unenlaatua sekä pidentämään yöunen määrää. Liikuskelu ja paikallaanolon tauottaminen mahdollisimman usein on terveydelle edullista erityisesti vähemmän liikkuville. Liikuskelu ylläpitää toimintakykyä aktivoimalla lihaksistoa sekä vähentämällä kehon jäykkyyksiä ja kuormittumista.

Fyysisen rasituksen sietokyvyn siirryttyä riittävälle tasolle, voi tavoitteeksi ottaa suosituksen reippaan liikuntamäärän 2 h 30 min viikossa tai rasittavan tason liikuntamäärän 1 h 15 min viikossa. Lisäksi suositellaan lihaskunnon ja liikehallinnan harjoittamista kahdesti viikossa. Jos minuuttimäärät kuulostavat lannistavilta, muista, että sen voi koostaa vain muutaman minuutin kestävistä liikkumishetkistä.

Liikunta on yksi toipumisen kulmakivistä - ammattilaisilta apua liikunnan soveltamisessa

Aivoverenkiertohäiriön jälkeen liikuntaa on mahdollisesti sovellettava omaa, muuttunutta toimintakykyä vastaavaksi, jotta liikkuminen on turvallista ja siitä saa mielekkään kokemuksen. Mikäli liikkuminen on hankaloitunut merkittävästi sairastumista edeltävästä ajasta esimerkiksi motoristen vaikeuksien tai tuntopuutosten myötä, liikunnan soveltamisesta kannattaa ensisijaisesti keskustella aivoverenkiertohäiriöön perehtyneen fysioterapeutin kanssa. Lisäksi kuntien liikuntaneuvojat ja liikunnanohjaajat osaavat ohjata alkuun kunnan sopivien liikuntapalveluiden osalta.

Liikkuminen ja liikunta on kuntoutuksen lisäksi yksi toipumisen kulmakivistä aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Liikuntaharjoittelu on mahdollisesti hyödyllistä liikkumisvaikeuksien hoidossa vielä yli vuodenkin kuluttua sairastumisesta. Tutkimusnäytön mukaan hyötyä on sekä kestävyystyyppisestä liikunnasta että lihasvoimaharjoittelusta. Kestävyysharjoittelun on todettu parantavan toimintakykyä, maksimaalista kävelynopeutta, hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, tasapainoa ja psyykkistä hyvinvointia enemmän verrattuna tavanomaiseen AVH:n jälkeisen kuntoutukseen. Lihasvoimaharjoittelu parantaa erityisesti halvaantuneen yläraajan lihasvoimaa sekä toimintakykyä.

Liikunta voi lyhyenäkin tuokiona piristää mieltä ja vähentää ahdistavia ja ikäviä ajatuksia. Säännöllisesti toteutettuna se tukee mielen hyvinvointia. Lisäksi liikunta ja parempi fyysinen kunto saattaa parantaa stressinsietokykyä. Kokeilemisen arvoista voi olla myös luontoliikunta, sillä luonnossa toteutettu 15 minuutin liikkuminen rentouttaa ja laskee sydämen sykettä enemmän kuin kaupunkiympäristössä tai sisätiloissa toteutettu liikkuminen.

Liikunta vilkastuttaa aivojen verenkiertoa

Liikunnalla on lukuisia terveyttä edistäviä vaikutuksia myös aivoterveyden näkökulmasta. Fyysinen aktiivisuus suojaa aivoinfarktilta ja tutkimusten mukaan mahdollisesti myös aivoverenvuodolta miehillä. Jo kohtalainen, reipas liikunta pienentää aivoverenkiertohäiriöön sairastumisen riskiä. Etenkin kestävyystyyppisen harjoittelun on todettu olevan käänteisesti yhteydessä sairastumiseen; mitä parempi hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto on, sitä pienempi riski on sairastua! Liikunnan suojaavat mekanismit ovat samat kuin muissa valtimotaudeissa; painonhallinta ja painonpudotus, verenpaineen lasku, veren rasva-arvojen muuttuminen terveydelle edulliseksi, sydämen terveyden kohentuminen, tukosriskin pienentyminen ja valtimoiden sisäkalvon toiminnan parantuminen.

Liikunnan myötä myös aivojen verenkierto vilkastuu, ja ne saavat enemmän happea ja ravinteita. Aivot eivät tarvitse liikunnan positiivisille vaikutuksille kuin 10-20 minuutin liikkumistuokion! Tiedonkäsittely, tarkkaavaisuus ja muistitoiminnot tehostuvat, ja säännöllisesti toteutettuna liikunta ennaltaehkäisee tiedonkäsittelyyn vaikuttavan toimintakyvyn heikentymistä sekä muistisairauksia iän myötä.

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen liikunnan vinkkilista:

Aloita rauhallisesti, noudata terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaisten antamia ohjeita liikuntaan paluusta
Tunnista oma, mahdollisesti muuttunut toimintakyky ennen liikunnan aloittamista tai siihen paluuta
Löydä itselle mieluisat liikkumismuodot. Ole avoin uusille kokemuksille.
Sovi kaverin kanssa liikkumaan lähdöstä. Vaihda samalla kuulumiset.
Muista, että pienikin liikuskelu on terveydelle hyväksi!
Kuuntele omaa kehoasi ja muista sallia itsellesi myös lepoa. Aina ei tarvitse jaksaa.
Nauti liikkumisesta!

Suositeltavia liikuntamuotoja aivoverenkiertohäiriöön sairastuneelle ovat kestävyysliikunnasta esimerkiksi kävely, polku- ja askelluslaitteet, kuntopyöräily, vesivoimistelu, vesijuoksu ja hiihto. Lihasvoimaa voi hankkia kuntosaliharjoittelun lisäksi esimerkiksi ryhmäliikuntatunneilla. Myös kotona tehtävät liikkeet, kuten tuolilta ylösnousu, ilman erityisiä välineitä ovat tehokkaita. Pyri huomioimaan erityisesti mahdollisia puolieroja harjoittamalla kehon heikompaa puolta. Tasapainon ja koordinaation harjoittamiseen voi kokeilla tanssia, kävelyä epätasaisessa maastossa, hiekalla tai lumessa tai pallopelejä.

Ammattilaisen näkökulmasta kohtaaminen sairastuneen kanssa on aina oivallinen tilaisuus motivoida ja kannustaa sairastunutta takaisin mielekkään liikkumisen pariin tai aloittamaan liikkuminen. Muista herättää toivoa, kerro liikunnan hyödyistä ja pienenkin aktiivisuuden lisäyksen merkityksestä. Hyödynnä jo valmiita materiaaleja, kuten UKK-instituutin Vinkkejä liikkumiseen -sivustoa.

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuminen on lähes kaikille kriisi ja elämä palaa harvoin täysin entiselleen. Pyri ottamaan huomioon kokonaisuus ja sairastuneen jaksaminen. Ohjaus eteenpäin pienin askelin tuottaa usein pysyvämpiä muutoksia säännöllisen liikunnan toteuttamiseksi.

Tekstin on koostanut: Aivoliiton asiantuntija Tuija Laine, fysioterapeutti AMK, terveystieteiden maisteri (liikuntalääketiede)

Lähteet:

Aivoliitto. 2023a. Faktaa AVH:sta. https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/faktat/#8fcf7be0 Viitattu 6.3.2023.

Aivoliitto. 2023b. Liikunta. https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/sairastumisen-jalkeen/liikunta/#8fcf7be0 Viitattu 6.3.2023.

Aivoliitto. 2020. Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen -opas.

Liikkuva Aikuinen. 2023. Liikunta bodaa myös aivoja ja mieltä. https://liikkuvaaikuinen.fi/liikkuvalle-aikuiselle/liikunta-bodaa-aivoja/ Viitattu 6.3.2023.

Liikunta. 2016. Käypä hoito -suositus. https://www.kaypahoito.fi/hoi50075#s16 Viitattu 6.3.2023.

Terveyskylä.fi. 2018. Aivotalo. Rajoitukset aivoverenkiertohäiriön jälkeen. https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/sairaudet/aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6t/el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4-aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6n-j%C3%A4lkeen/rajoitukset-aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6n-j%C3%A4lkeen Viitattu 6.3.2023.

UKK-instituutti. 2022. Vinkkejä liikkumiseen. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/vinkkeja-liikkumiseen/ Viitattu 6.3.2023.

UKK-instituutti. 2021. Liikunta pienentää aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa. https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-sairaudet/aivoverenkiertohairiot/ Viitattu 6.3.2023.