Runsas paikallaanolo lisää koululaisten niska-hartiakipuja

8.3.2016

Mitä enemmän koululainen viettää aikaa paikallaan, sitä todennäköisemmin hänellä on niska-hartiakipuja, selviää juuri julkaistusta Liikkuva koulu -tutkimuksesta. Kuitenkin jos koululainen liikkui reippaasti vähintään tunnin päivässä, liikkumattoman ajan yhteyttä niska-hartiakipuihin ei havaittu.

Niska-hartiakipuja esiintyi viikoittain lähes joka viidennellä 4.–6.-luokkalaisella (19,2 %). Jopa joka toisella oppilaalla oli ollut niska-hartiakipuja edellisen kuukauden aikana. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna koululaisten niska-hartiakivut näyttävät yleistyneen. Aiempien tutkimusten mukaan niska-hartiakivut ovat tytöillä selvästi yleisempiä kuin pojilla, mutta tässä tutkimuksessa eroa ei havaittu.

Mittausten perusteella oppilaat liikkuivat reippaasti keskimäärin 59,4 minuuttia päivässä ja olivat paikallaan yli 65 % valveillaoloajastaan. Koululaisten fyysisen aktiivisuuden suositus (vähintään tunti päivässä reipasta liikuntaa) täyttyi tässä tutkimuksessa noin puolella oppilaista.

Lisää liikettä, vähemmän istumista

- Tulosten perusteella lapset kaipaavat lisää reipasta liikettä ja vähemmän paikallaanoloa, myös niska-hartiaseudun hyvinvoinnin näkökulmasta. Tämä voi tarkoittaa koulussa pitkäkestoisten istumisjaksojen tauotusta ja välituntiliikuntaan aktivointia. Kotona kannattaa kiinnittää huomiota istumisen vähentämiseen ja yhdessä liikkumiseen, kannustaa Kirsti Siekkinen LIKES-tutkimuskeskuksesta.

- Niska-hartiakivut usein seuraavat lapsuudesta aikuisuuteen. Lisäksi aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että nuorten niska-hartiakivuilla näyttäisi olevan yhteys monenlaisiin asioihin, kuten koettuun stressiin, masennukseen, alakuloisuuteen ja muihin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Tiedetään myös, että runsas tietokoneen ja älylaitteiden käyttö lisää niska-hartiakipuja.

Tutkimuksessa oli mukana 4.–6.-luokkalaisia tyttöjä (n=193) ja poikia (n=148). Niska-hartiakipuja kysyttiin kyselylomakkeella ja oppilaiden fyysinen aktiivisuus mitattiin liikemittarilla, jota oppilas käytti lantiolla viikon ajan.

Lisätietoja:

Alkuperäisartikkeli: Kirsti Siekkinen, Anna Kankaanpää, Janne Kulmala & Tuija Tammelin (2016). Objektiivisesti mitatun liikkumattoman ajan yhteys 10–12-vuotiaiden niska-hartiakipuihin. Liikunta & Tiede 53(1), 54–59.

Kirsti Siekkinen, tutkimuskoordinaattori, fysioterapeutti. LIKES-tutkimuskeskus, kirsti.siekkinen@likes.fi, p. 020 762 9517

LIKES-tutkimuskeskus on monitieteinen tutkimuskeskus, jonka tarkoituksena on liikunnan ja terveyden edistäminen ja niiden tutkimuksen tukeminen. LIKES on perustettu v.1970. www.likes.fi