Arhinmäki: ”Liikuntalain lähtökohtana pitää olla, että kaikki pääsevät liikkumaan”

22.1.2014

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kuunteli, kun SoveLin puheenjohtaja Tomi Kaasinen esitti sovelilaisten kysymykset.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kuunteli, kun SoveLin puheenjohtaja Tomi Kaasinen esitti sovelilaisten kysymykset.
SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu esitteli ministerille SoveLin tuottamat julkaisut pääsisältöineen.
SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu esitteli ministerille SoveLin tuottamat julkaisut pääsisältöineen.
Veijo Kivistö, Janne Haarala ja Riitta Samstén toivat keskusteluun jäsenjärjestöjen näkökulmia.
Veijo Kivistö, Janne Haarala ja Riitta Samstén toivat keskusteluun jäsenjärjestöjen näkökulmia.

Ehdotus uudistetuksi liikuntalaiksi on valmistumassa helmikuun lopussa. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki haluaa pitää kansanterveys- ja vammaisjärjestöt mukana liikunnan toimijoina ja säilyttää niiden valtionapukelpoisuuden myös tulevissa lakipykälissä.

SoveLin hallituksen edustajat kävivät tapaamassa kulttuuri- ja urheiluministeriä torstaina 16.1.2014. Keskustelun aiheena oli valmisteilla oleva liikuntalain ja valtionapujärjestelmän uudistus sekä niiden mahdolliset vaikutukset pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntaan.

SoveLin puheenjohtaja Tomi Kaasinen kysyi Paavo Arhinmäeltä, onko lakiin ja valtionapukriteereihin tulossa rajoitus, jonka mukaan liikunnan pitäisi olla järjestön pääasiallista toimintaa.

Ministerin mukaan jotkut toimijat ovat halunneet pääasiallisuuden kriteeriksi. Itse hän näkee kansanterveys- ja vammaisjärjestöillä tärkeän roolin liikunnan yhdenvertaisuuden toteuttamisessa.

– Te ja muut jäsenjärjestöt teette työtä näiden ryhmien kanssa, jotka ovat vielä vaikeasti liikutettavia. Koko liikuntalain lähtökohta pitää olla tämä, että kaikki pääsevät liikkumaan, ja erityisesti ne, joilla on muuten vaikeuksia, Arhinmäki painotti.

Soveltavan liikunnan järjestöjen kannalta Arhinmäen kanta on huojentava. Pääasiallisuus olisi kriteerinä rajannut monet soveltavan liikunnan järjestöt pois liikuntakentältä, koska niiden päärahoitus tulee RAY:ltä.

– Olen tarkkaan katsonut teidän kannanottonne, ja minusta ei ole perustetta, että järjestönne poistettaisiin liikunta-avustusten saajien joukosta, Paavo Arhinmäki sanoo viitaten SoveLin viime vuotisiin lausuntoihin.
 

Järjestöavustukset tarkistetaan 2014


Myös liikunnan aluejärjestöjen valtionapukelpoisuus on ollut tapetilla, mutta siihenkään ministeri ei ole koskemassa. Sen sijaan avustuksia voidaan tarkistaa jatkossa myös alaspäin, jos toiminta hiipuu. Veikkauksen voittovarat ovat viime vuosina kasvaneet 80:stä noin 150 miljoonaan, mutta nyt näköpiirissä ei ole kasvua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos joku saa lisää, se otetaan joltain toiselta pois.

– Tänä vuonna ministeriössä arvioidaan kaikkien liikuntajärjestöjen valtionavut. Joissain uusissa lajeissa on tullut tosi paljon lapsia ja nuoria harrastajiksi, ja avustusta pitäisi tulla sen mukaan, paljonko on harrastajia lajiliittojen piirissä. Samoin teillä pitää arvioida sitä, missä määrin järjestöt liikuttavat ihmisiä, Arhinmäki sanoi sovelilaisille.

Ministerin tapaamisessa ei ehditty keskustella tarkemmin siitä, mitkä olisivat soveltamista tarvitsevien ihmisten liikuttamisen kriteerit. Liikunnan toimenpiteet saattavat jonkin pienehkön vamma- tai sairausryhmän kohdalla olla määrällisesti pieniä, mutta laadullisesti merkittäviä ja yhdenvertaisuutta lisääviä.


”Liikunnan pitää olla selvästi rajattua toimintaa”


Nykyisin puhutaan paljon liikunnan edistämisestä eri hallintokuntien voimin. Esimerkiksi Valtion liikuntaneuvosto suosittelee, että kaikki ministeriöt ottavat liikunnan edistämisen ohjelmiinsa.

– Liikuntaneuvosto teki huolellisen ja laajan selvityksen, jossa he kiinnittivät huomiota ministeriöiden sektorirajat ylittävään työhön. Liikunnan inhimilliset vaikutukset ovat tärkeimpiä, mutta jos katsotaan kansantaloudellisia vaikutuksia, saisimme paljon isommat vaikutukset, kun pystyisimme laajentamaan sitä tämän kentän ulkopuolelle, Paavo Arhinmäki sanoo.

Soveltava liikunta on luonteensa vuoksi kuulunut aina useamman hallintokunnan tontille. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntapolun löytyminen edellyttää usein esimerkiksi liikunta- ja terveyssektorien voimavarojen ja asiantuntemuksen yhdistämistä, yhdistyksiä unohtamatta.

Arhinmäki näkee liikunnan eri tavoitteet ja rahoituskanavat tärkeinä, kunhan kaikkea liikuntaan liittyvää ei sysätä opetus- ja kulttuuriministeriöön ja toiminta pysyy selkeänä. Esimerkiksi järjestöjen liikunta-avustusten käyttö on dokumentoitava selkeästi järjestöjen toimintakertomuksiin ja -suunnitelmiin.

– Meille on tärkeää, että liikunta on tarkkaan ja selvästi rajattua toimintaa. Veikkausvoittovarat on käytettävä jakosuhdelain mukaisesti, ja siinä on määritelty hyvin tarkkaan, mikä osuus menee taiteelle ja kulttuurille, mikä liikunnalle ja urheilulle, mikä nuorisolle ja tieteelle, Arhinmäki muistuttaa.
 

Keskustelua tulevaisuudesta


Tapaamisessa oli mukana myös liikuntalakityöryhmän jäsen, erityisavustaja Jussi Saramo. Hän herätti keskustelua SoveLin jäsenjärjestöjen taloudellisesta eriarvoisuudesta ja siitä, miten ei-pääasiallisia liikuntajärjestöjä olisi paras tukea. SoveLin puheenjohtaja Tomi Kaasinen tiivisti hallituksen kannan:

– Emme halua systeemiä, joka betonoitaisiin vain niille järjestöille, joilla liikunta-avustus jo on. Näkisimme, että valtionapukelpoisuutta pitäisi laajentaa niin, että kriteeristöt ovat samankaltaiset. Tässä ei puhuttaisi liikuntabudjetissa kovin isoista lisäyksistä, ehkä haetaan yhden työntekijän vuosikustannusta, Kaasinen sanoo.

SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu korosti järjestöjen valmista rakennetta ja sitä, että liikunta-avustukset menevät kustannustehokkaasti hallinnon sijaan suoraan ihmisten hyödyksi. Taulu ei myöskään pidä realistisena nopeaa avustettavien järjestöjen määrän kasvua.

– Kestää aikansa, ennen kuin järjestöt ovat saaneet rakennettua liikuntajärjestelmänsä valmiiksi. SoveLin kautta voidaan tukea niitä järjestöjä, jotka haluavat tehdä pienimuotoisemmin liikuntaa. On kuitenkin järjestöjä, jotka ovat hakeneet valtionapukelpoisuutta, ja joiden tulisi se saada, Anne Taulu sanoi.

Teksti ja kuvat Heidi Hölsömäki