Valon Teemu Japisson: ”Teot ratkaisevat, ei jäsenyyden muoto”

22.5.2013

Valon pääsihteeri Teemu Japisson.
Valon pääsihteeri Teemu Japisson.

Liikunnan ja urheilun kattojärjestö Valo käynnisti toimintansa huhtikuussa. Valon strategia ja säännöt ovat herättäneet tunteita ja keskustelua potentiaalisessa jäsenkentässä. Pääsihteeri Teemu Japisson toivoo kansanterveysjärjestöjä Valon kumppanijäseniksi.

Huhtikuun alussa toimintansa käynnistänyt Valo on julkaissut sääntönsä ja strategiansa, ja uusia jäseniä hyväksytään hallituksen kokouksissa. Vasta alle puolet entisen SLU:n varsinaisista jäsenistä on liittynyt Valoon, ja joukosta puuttuu monia harrastajapohjaltaan suuria lajiliittoja.

Esimerkiksi Palloliitto on kyseenalaistanut julkisuudessa etenkin entisten SLU-alueiden varsinaisen jäsenyyden. Käytännössä se tarkoittaa, että liikunnan aluejärjestöt, eli entiset SLU-alueet, ovat itsenäisinä toimijoina ja äänivaltaisina jäseninä lajiliittojen rinnalla päättämässä asioista.

– Aluejärjestöjen jäsenyys jäi kaivelemaan osaa järjestöistä, mutta näyttää siltä, ettei se ole kenellekään kynnyskysymys. Minun tiedossani ei ole yhtään kielteistä päätöstä järjestöjen hallituksista tai valtuustoista. Osa tekee aikataulusyistä päätöksiä kesään mennessä, ja osa seuraa, miten Valo lähtee liikkeelle, Japisson kertoo.

Liikunnan aluejärjestöt olivat entisen SLU:n varsinaisia jäseniä, joten siihen verrattuna tilanne ei muutu uudessa järjestössä. Teemu Japissonin mielestä aluejärjestöillä on sekä urheilun että liikunnallisen elämäntavan edistämisessä iso rooli. Kehittämisen kannalta jäsenyys on hänen mielestään tärkeä.

– Alueiden ja valtakunnallisten järjestöjen yhteistyössä ja rooleissa on hurjan paljon kehitettävää. Nykyisessä tilanteessa kehittyminen onnistuu paremmin niin, että alueet ovat Valon jäseniä kuin niin, että he olisivat jääneet Valo-yhteisön ulkopuolelle. Realistisena vaihtoehtona ei tällä aikataululla ollut, että aluejärjestöt olisivat lakanneet olemasta itsenäisiä järjestöjä ja sulautuneet Valoon.

Varsinaisilla valtakunnallisilla jäsenillä on Valon sääntöjen mukaan päätöstilanteissa 3 ääntä ja aluejärjestöillä 2 ääntä. SLU:ssa varsinaisia jäseniä oli 109, joista 42 on tähän mennessä liittynyt uuteen Valoon.

 

Kansanterveysjärjestöjä toivotaan kumppaneiksi

 

Valon sääntöjen mukaan varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä valtakunnalliset ja alueelliset järjestöt, joiden pääasiallinen toiminta on liikunta. Tämä linjaus sulkee esimerkiksi kansanterveysjärjestöt pois liikunnan ja urheilun päättävistä elimistä, samaan tapaan kuin aiemmin SLU:ssa. SoveLi oli SLU:n varsinainen jäsen.

– Henkilökohtainen toiveeni on, että kansanterveysjärjestöt tulisivat kumppanuusjäseniksi. Suomalaisten liikkeelle saamiseksi kansanterveysjärjestöillä on oma erittäin tärkeä roolinsa.

Kumppanijäseniksi on haastatteluhetkellä hyväksytty kaksi järjestöä: Suomen ITF-Taekwon-Do ja Suomen Kädenvääntöliitto. SLU:lla oli 24 tukijäsentä.

Japissonin mielestä jäsenyyden laji on lopulta epäoleellinen. Asioita voidaan edistää yhteisten tavoitteiden merkeissä.

– Kenenkään jäsenyydestähän ei automaattisesti seuraa, että liike lisääntyy – teot ratkaisevat, Japisson sanoo.

 

Lisää liikettä – kaikille?

 

SoveLi ei ole vielä jättänyt Valoon jäsenhakemusta. Valon sitoutuminen liikunnan soveltamista tarvitsevien ihmisten liikuttamiseen mietityttää SoveLin hallitusta.

– SoveLin hallitus toivoo selkeyttä erityisesti liikunnan käsitteen määrittelyyn ja siihen, miten pitkäaikaissairaat ja vammaiset ihmiset otetaan huomioon Valossa, toiminnanjohtaja Anne Taulu kertoo.

Teemu Japisson toteaa, että liikunnan käsite on Valossa laaja ja tavoitteet koko väestön liikkeen lisäämisessä.

– Puhumme liikkeen lisäämisestä: lisää määrää ja laatua. Liike pitää sisällään sekä liikunnan että urheilun. Haluamme Valossa olla toimijoita koko liikuntakulttuurissa kassinkannosta terävimpään huippu-urheiluun. Valolle on hyvin tärkeätä sekä fyysisen aktiivisuuden lisääminen että urheilumahdollisuuksien edistäminen, Japisson sanoo.

Valo määrittelee tehtäväkseen ”edistää fyysistä aktiivisuutta, liikuntaa, urheilua ja kansalaistoimintaa ihmisen elämänkulussa periaatteella vauvasta vaariin ja muksusta mummuun”.

 

Soveltava liikunta rivien väleissä

 

Koko väestön liikkeen lisääminen on arvokas mutta vaativa tavoite. Noin viidesosalla väestöstä on liikunnan erityistarpeita esimerkiksi vamman, pitkäaikaissairauden tai iän tuomien toimintakyvyn muutosten vuoksi. On selvää, että soveltavan liikunnan asiantuntemusta ja laaja-alaista yhteistyöstä tarvitaan nykyistä enemmän, jos koko väestön halutaan liikkuvan enemmän.

Valon ensimmäisessä kolmevuotisessa strategiassa (2013–2015) soveltamista tarvitsevien ihmisten liikunta ja erityistarpeisiin vastaaminen eivät näy suoraan.

Japisson vakuuttaa, että Valon tavoitteet koskevat myös pitkäaikaissairaita ja vammaisia ihmisiä:

– Vaikuttamistyössä haluamme vaikuttaa kaikkien suomalaisten liikuntamahdollisuuksiin ja liikkeen lisäämiseen – tarvitsevat he erityistä tukea tai eivät, olivat he terveitä tai sairaita.

Vaikuttamistyössään Valon haluaa vaikuttaa liikunnan asemaan yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Strategiassa tavoitteiksi mainitaan, että liikunta vahvistuisi kuntien strategioissa, liikuntapaikkapolitiikassa ja seura-avustuksissa. Erikseen on kirjattu halutuksi tulokseksi se, että sosiaali- ja terveysbudjeteista suunnataan fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan nykyistä enemmän.

 

Liikettä lapsille ja työssäkäyville

 

Vaikuttamistyön lisäksi Valon painopisteinä ovat urheilun ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Näistä jälkimmäinen liittyy eniten SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen edustamiin ihmisiin.

Valo edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa etenkin päiväkodeissa ja kouluissa. Valoon sulautuneen Nuoren Suomen perintö näkyy tässä työssä.

– Varhaiskasvatusta kehitetään niin, että jokaisella mukulalla olisi 2 tuntia liikettä joka päivä. Varhaiskasvatuksen verkostossa on osaamista myös erityistä tukea tarvitsevista lapsista, Japisson sanoo.

Kouluissa Valo on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa, jossa se koordinoi järjestöjen yhteistyötä. 

– Siinä on toki paljon tekemistä.

Aikuisten liikunnallista elämäntapaa Valo edistää ensimmäisten kolmen strategiavuoden aikana lähinnä työyhteisöjen kautta. Ne ovat kansansairauksien ehkäisyn kannalta yksi tärkeä taho.

– Kehittämistyötä tehdessä toimitaan työnantajien ehdolla – onneksi työnantajia kiinnostaa kaikkein eniten niiden liikkeen lisäämisen, jotka eivät liiku ollenkaan tai liikkuvat hyvin vähän.

Moni pitkäaikaissairas tai vammainen ihminen on mukana työelämässä. Tämä strateginen valinta sulkee kuitenkin ulos suuren joukon soveltaen liikkuvia, joita on myös opiskelijoiden, eläkeläisten ja työttömien keskuudessa. Nämä ryhmät ovat usein jo valmiiksi heikommassa asemassa, joten tulevaisuuden liikuntastrategioiden laatijoille riittää haasteita.

 

Yhdistetään osaamista

 

Teemu Japisson toteaa, että yksin Valo ei koko väestön liikettä pysty lisäämään.

– Työtapana haluamme hyödyntää kaikkea sitä osaamista, mitä tässä yhteisössä ja muualla Suomessa on. Valossa ei tule olemaan sellaista erityisosaamista niin paljon, että pärjättäisiin pelkällä omalla osaamisella.

Japisson iloitsee, että soveltavassa liikunnassa on tehty jo paljon hyvää työtä monella suunnalla.

– Kansanterveysjärjestöillä, VAU:lla, SoveLilla ja Paralympiakomitealla on tärkeä rooli erityistä tukea tarvitsevien liikkeen lisäämiseksi. Onneksi monilla muillakin liikuntajärjestöillä on siinä rooli – aluejärjestöt ja monet lajiliitot tekevät tosi upeita juttuja sillä saralla.

Japisson uskoo, että yhdessä toimimalla voidaan kehittää olemassa olevia käytäntöjä.

– Yhdessä oppimalla ja rakentamalla voimme pystyä tarjoamaan vielä useammalle ihmiselle liikkumisen paikkoja.

Seuraavaa strategiakautta aletaan valmistella jo ensi kesänä.

– Toivomme jäseniltä aloitteita uusiksi strategisiksi valinnoiksi, Japisson kannustaa.

 

Teksti Heidi Hölsömäki

 

Lisätietoa

Valon strategia ja säännöt

Ylen blogikirjoitus Valon jäsenkeskustelusta

SoveLin jäsenjärjestöt