Leena Harkimo: Lisää panoksia 
yhdenvertaisuuteen

15.5.2013

Kuva Sakari Majantie
Kuva Sakari Majantie

Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajan Leena Harkimon mielestä kansanterveysjärjestöjen liikuntatoiminnan turvaaminen edellyttää tiivimpää yhteistyötä liikunta-alan ja sosiaali- ja terveyssektoreiden välillä:

Meillä kaikilla on jo perustuslainkin mukaan oikeus liikuntaan. Liikunta luetaan sivistyksellisiin perusoikeuksiin, ja liikuntalain mukaisesti kunnan on luotava edellytyksiä liikunnalle. Näitä edellytyksiä luodaan kuntalaisille muun muassa kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.

Yhteiskuntamme on nyt liikunnallisesti merkittävän haasteen edessä. Vähäisen liikunnan seuraukset rinnastetaan jo haittana tupakointiin ja lihavuuteen. Kansantaloudellisestikin ongelma on mittava.

Liikkumattomuus heikentää työkykyä, ja fyysisen passiivisuuden seurauksena syntyvät kustannukset rasittavat talouttamme. Liikunnan terveyshyötyjä ei voi turhaan korostaa, mutta liikunnalla on lisäksi yhteiskunnallisesti tärkeä merkitys yhteisöllisyyteen, kasvatuksellisuuteen ja sosiaalisuuteen.
 

Neljäsosalla erityistarpeita


Haasteeseen on jo tartuttu monella taholla. Vähäisimpänä ei voi pitää pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa olevaa kirjausta liikuntalain uudistamisesta. Liikuntalakiuudistusta valmisteleva työryhmä on vielä projektinsa lähtökuopissa, mutta iloitsen, että tahtotila eri liikuntatoimijoiden kuulemiseen sekä kansanterveysjärjestöjen liikuntajärjestöaseman selvittämiseen on jo nyt luotu.

Huoli kansanterveysjärjestöjen asemasta valtionavun piiriin kuuluvina liikuntajärjestöinä ja niiden tasa-arvoinen kohtelu muiden liikuntajärjestöjen kanssa kaikuu selkeästi liikuntakentältä.

Väestöstä noin neljäsosalla on liikunnassa erityistarpeita, jotka johtuvat toimintakyvyn rajoituksista liittyen vammaan, pitkäaikaissairauteen tai korkeaan ikään. Liikunnan asema terveyttä edistävänä, sairauksia ja oireita ennaltaehkäisevänä sekä osana hoitoa ja kuntoutusta on merkittävä.

Soveltavaa liikuntaa eri erityisryhmille on kehitetty suunnitelmallisesti jo noin 30 vuoden ajan ja erityisliikunnan jaosto on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriössä vuodesta 1988 lähtien. Eteenpäin on menty tässä ajassa, mutta paljon on vielä työtä jäljellä, jotta olemme maailman liikkuvin kansa 2020 – tämä vaatii panoksia liikunnan yhdenvertaisuuden eteen ja siihen, että soveltaen liikkuvat löytävät liikunnan riemun.


Selkeyttä järjestöjen asemaan


Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston tavoitteissa on selkeyttää pitkäaikaissairaiden liikuntatoiminnan järjestöllistä asemaa siten, että kansanterveysjärjestöjen muodostama kokonaisuus saa nykyistä paremmat toimintaedellytykset sekä liikunta-alan että sosiaali- ja terveyssektorin kautta.

Yhteistyö näiden kahden toimintakentän välillä näkyy myös opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettamasta Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmästä. Tarkoitus on, että OKM ja STM tekevät aiempaa tiiviimpää yhteistyötä liikunnan edellytysten kehittämiseksi.

Soveltava Liikunta SoveLi on yhdistänyt jo 20 vuoden ajan eri kansanterveysjärjestöjä parantaakseen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuutta terveyttä edistävään liikuntaan. SoveLi on tärkeä osapuoli liikunnan edellytysten kehittämisessä, koska se yhdistää juuri kansanterveysjärjestöjen liikuntatoimintaa.

Jokaisen meistä on nyt osaltaan vastattava haasteeseen liikunnan nostamisesta pois lapsipuolen asemastaan. SoveLi on jo nyt toiminut tässä tehtävässä esimerkillisesti, mutta myös jokaisella meistä yksilöinä on oma vastuumme tässä työssä.

Loppuun haluan vielä toivottaa oikein liikunnallista ja iloista juhlavuotta!"

Artikkeli on julkaistu Soveli-lehdessä 1–2/2013.