Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus vähentää ennenaikaista kuolleisuutta

6.10.2011

Liikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät ennenaikaista kokonaiskuolleisuutta noin 20 prosenttia ja sydänkuolleisuutta noin 30 prosenttia enemmän verrattuna tavanomaiseen sepelvaltimotautipotilaan jatkohoitoon, todetaan Suomen Fysioterapeuttien julkistamassa Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus –suosituksessa.

Vaikka sydänkuntoutuksen vaikuttavuudesta on vankka tieteellinen näyttö, arviolta vain 10–30 prosenttia suomalaisista sydänpotilaista ohjautuu sairaalavaiheen jälkeen kuntoutukseen, kun vastaava prosenttiluku on esimerkiksi Saksassa ja Liettuassa yli 50.

– Miksi Suomessa vain murto-osa sepelvaltimotautipotilaista osallistuu sydänkuntoutukseen, vaikka kuntoutuksesta hyötyisivät sekä potilas että terveydenhuoltojärjestelmä, ihmettelee suositustyöryhmän puheenjohtaja, laboratoriopäällikkö, dosentti Arto Hautala Vervestä.

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus on aloitettava nopeasti jo sairaalavaiheessa. Toipilasvaiheessa ja läpi elämän jatkuvassa kunnon ylläpitovaiheessa säännöllinen kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu ovat keskeinen osa sepelvaltimotautipotilaan kuntoutusta.

Liikunnallisella kuntoutuksella voidaan vaikuttaa myös ikääntyneiden, yli 75-vuotiaiden toimintakykyyn samalla tavoin kuin nuorempien potilaiden. Sukupuolella ei ole merkitystä, sillä naiset hyötyvät liikunnallisesta sydänkuntoutuksesta samalla tavoin kuin miehet. Sepelvaltimotaudin lääkehoito ei vaikuta olennaisesti liikunnallisen kuntoutuksen toteuttamiseen.

Sepelvaltimotauti on sydämen omien valtimoiden ahtautumisesta johtuva sairaus. Sen ilmenemismuotoina tunnetaan rasitusrintakipu eli angina pectoris, sydäninfarkti ja äkillinen kuolema. Miehillä sepelvaltimotauti ilmenee tavallisimmin äkillisinä tapahtumina, kuten sydäninfarktina ja äkkikuolemana, mutta naisilla rasitusrintakipuna. Sepelvaltimotauti on suomalaisten tärkein kuolinsyy aiheuttaen nykyisin noin 13 000 kuolemaa vuosittain ja noin 25 prosenttia sekä naisten että miesten kuolemista. Vaikka sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt voimakkaasti työikäisillä naisilla ja miehillä, taudin aiheuttama kuormitus terveydenhuoltojärjestelmälle ei ole vähentynyt. Tautiin sairastuminen on siirtynyt myöhempään ikään ja iäkkäiden henkilöiden määrä väestössä on kasvanut.
 

Suositus löytyy osoitteesta:
http://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00002

Suositukset on laatinut Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry:n asettama työryhmä: Arto Hautala, Annukka Alapappila, Heli Kangas, Jyrki Kettunen, Jari Laukkanen, Leena Meinilä ja Joachim Ring

PDF-muotoinen versio:
http://www.suomenfysioterapeutit.fi/Fysioterapiasuositus2_www.pdf
 

Hyvä fysioterapiakäytäntö -hanke


Hyvä fysioterapiakäytäntö  –hankkeessa tuotetaan näyttöön perustuvia, suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvia fysioterapiasuosituksia ja edistetään tieteelliseen näyttöön perustuvia fysioterapiakäytäntöjä. Fysioterapiasuositukset ovat parhaiden fysioterapian asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja fysioterapian vaikuttavuudesta yksittäisissä sairauksissa. Suositukset eivät korvaa fysioterapeutin tai lääkärin omaa arviota yksittäistä potilasta koskevassa päätöksenteossa.