Aktuella ärenden inom anpassad motion väckte känslor på svenskt håll / Soveltavan liikunnan ajankohtaiset asiat puhuttivat ruotsiksi

4.12.2019

Luennoitsijat / Föreläsare
Luennoitsijat / Föreläsare
Tarja Krum, projektkoordinator, FSI & Luca Maurizi, projektkoordinator, Folkhälsan
Tarja Krum, projektkoordinator, FSI & Luca Maurizi, projektkoordinator, Folkhälsan
Infotorget / Infotori
Infotorget / Infotori
Carina Wennström, specialplanerare, Forststyrelsen
Carina Wennström, specialplanerare, Forststyrelsen
Fritidskoordinatorerna Anders Wahlberg från Kristinestad, Hanna Aarnio från Kronoby och Ida Hautaoja från Närpes
Fritidskoordinatorerna Anders Wahlberg från Kristinestad, Hanna Aarnio från Kronoby och Ida Hautaoja från Närpes
Henry Manni
Henry Manni
Aija Saari, forskningschef på Finlands Handikappidrott och
-motion VAU rf
Aija Saari, forskningschef på Finlands Handikappidrott och -motion VAU rf

Läs projektkoordinator Lotta Nylunds överblick av Anpassad motion -seminariet som ordnades i november. / Lue hankekoordinaattori Lotta Nylundin katsaus marraskuussa järjestetystä Anpassad motion -seminaarista.

(suomenkielinen teksti alla)

Det finns väldigt lite information på svenska om anpassad motion. Detta har kommit fram tack vare SoveLis och Folkhälsan gemensamma projekt Anpassad motion i tvåspråkiga kommuner

Enligt SoveLis projektkoordinator Lotta Nylund verkade det som om  den finskspråkiga informationen inte når de tvåspråkiga kommunerna. 

Därför började Nylund och Folkhälsans sakkunnig i fysisk aktivitet och hälsa Malin Grönros designa ett seminarium vars syfte skulle vara att dela med sig av tvåspråkiga material samt aktuell information om terminologi och ordnandet av fungerande anpassade verksamheter.   

Seminariet ordnades i Folkhälsans hus i Helsingfors i slutet av november. Under fyra timmar var det möjligt att lyssna på 15 talare, vara av största delen hade sin tal tur på svenska. 

Fritidskoordinatorerna Hanna Aarnio från Kronoby, Ida Hautaoja från Närpes och Anders Wahlberg från Kristinestad, som deltar i det treåriga projektet ”Anpassad motion i tvåspråkiga kommuner”, berättade om sitt jobb från små kommunernas synpunkt. I små kommuner har fritidskoordinatorer stora ansvarsområden och tiden är knapp. Men med en bra planering och aktiva personer är det möjligt att utveckla på de anpassade motionsmöjligheterna i en liten kommun. Kristinestad, Kronoby och Närpes arbetar för tillfället för att få en idrottsinstruktör till sin kommun, som kunde satsa på att koordinera och leda anpassade grupper. 

Åbo stad har ett brett utbud av anpassade grupper men knappt några tvåspråkiga grupper, berättar Lilja Öhman som bl.a. arbetar som svenskspråkig motionsansvarig på Åbo stad.

Johanna Hätönen från Invalidförbundet påminde lyssnarna om att fastän ett utrymme inte är 100 % tillgängligt för alla, så är det viktigt att publicera tydliga beskrivningar om utrymmen. Beskrivningar hjälper människor att planera sitt besök. 

– Är inte de så, att vi alla sitter i samma båt, men vi har bara olika variationer, frågarAnna Caldén, som fungerar som frivillighetskoordinator i Österbotten för SAMS.  

Enligt hennes åsikt, lyfter termen funktionsvariation upp det unika i människan och det att vi är olika. Caldén påminner om att ordet funktionsvariation är inte politiskt korrekt, utan då används ännu ordet handikapp.  

– Efter en ca 30 års arbetskarriär inom anpassad motion, så känner jag ett litet sting i hjärtat, då jag förstod hur lite de finns med svenskspråkig information och material.  

De borde t.ex. inte vara så svårt att göra svenska undertexter till en video. För mig har det varit en upplysande dag, kommenterar Aija Saari från Finlands Handikappidrott och -motion VAU rf i sina slutord.   

Projektkoordinator Lotta Nylund upplever att det är viktigt att fortsätta jobba för ett anpassad motions fält som är språkligt mer jämlikt.  

– Vi är en såpass lite grupp av människor som arbetar inom anpassad motion här i Finland, att det är slöseri av tid och resurser att inte samarbeta. Jag hoppas vi i fortsättningen ordnar tvåspråkiga seminarier, så att informationen delas ut i alla fall på de båda inhemska språken. Ingen förlorar på att seminarierna är tvåspråkiga, tvärtom drar en större grupp av människor nytta av dem.  

 

Se seminariets inspelning här.

 

____________________________________________________

 

 

SoveLin ja Folkhälsanin Soveltavaa liikuntaa kaksikielisiin kuntiin -hankkeessa törmättiin siihen, kuinka vähän soveltavasta liikunnasta on tarjolla ruotsinkielistä tietoa. SoveLin hankekoordinaattori Lotta Nylundista vaikutti, että suomenkielinen tieto ei saavuttanut kaksikielisiä kuntia. Siksi Nylund ja Folkhälsanin liikunnan asiantuntija Malin Grönros alkoivat suunnitella seminaaria, jossa tuotaisiin esille kaksikielistä soveltavan liikunnan materiaalia, ajankohtaisia asioita ja alan terminologiaa. 

Nelituntinen seminaari toteutettiin marraskuun lopussa Folkhälsanin tiloissa Helsingissä. Seminaarissa pidettiin 15 puheenvuoroa, jotka olivat pääosin ruotsiksi.

Soveltavaa liikuntaa kaksikielisiin kuntiin -hankkeeseen osallistuvien kuntien edustajat Hanna Aarnio Kruunupyystä, Ida Hautaoja Närpiöstä ja Anders Wahlberg Kristiinankaupungista valottivat työtään pienten kuntien näkökulmasta.

Pienissä kunnissa vapaa-ajan koordinaattoreilla on isot vastuualueet ja vähän aikaa. Hyvän suunnittelun ja työntekijöiden aktiivisuuden ansiosta pienessäkin kunnassa on kuitenkin mahdollista kehittää soveltavaa liikuntaa. Kristiinankaupunki, Kruunupyy ja Närpiö tekevät töitä sen eteen, että kuntiin saataisiin liikunnanohjaajat, jotka ottaisivat vetovastuun soveltavasta liikunnasta.

Turun kaupungin ruotsinkielisestä liikuntatoiminnasta vastaava Lilja Öhman kertoi, että Turussa on kattava valikoima soveltavaa liikuntaa mutta kaksikielisiä ryhmiä on vähän.

Johanna Hätönen Invalidiliitosta muistutti puheenvuorossaan, että vaikka liikuntatila ei olisi sataprosenttisesti esteetön, on tilan yksityiskohdista hyvä olla selkeät kuvaukset. Kuvaus auttaa niitä liikkujia, jotka tilaan pääsevät, suunnittelemaan käyntiään.

– Eikö ole niin, että me kaikki olemme samassa veneessä mutta meillä on erilaisia ”variaatioita”?, kysyi esityksessään SAMSin vapaaehtoiskoordinaattori Anna Caldén.

Ruotsinkielinen termi funktionsvariation nostaa hänen mukaansa esiin sen, mikä ihmisessä on ainutlaatuista ja sen että olemme erilaisia. Caldén muistutti kuulijoita myös terminologian korrektista käytöstä. 

– Minulla on 30 vuoden työkokemus suomenkielisestä soveltavasta liikunnasta ja vammaisurheilusta. Tunsin kuitenkin piston sydämessäni, kun ymmärsin, kuinka vähän ruotsinkielistä materiaalia on. Ei pitäisi olla vaikeaa tuottaa esimerkiksi videoon ruotsinkielinen tekstitys. Minulle tämän on ollut valaiseva päivä, kommentoi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n tutkimuspäällikkö Aija Saari loppusanoissaan.

Hankekoordinaattori Lotta Nylundin mielestä on tärkeää jatkaa töitä kielellisesti tasavertaisemman soveltavan liikunnan puolesta.

– Soveltavan liikunnan kenttä Suomessa on niin pieni, että hukkaamme aikaa ja resurssejamme jos emme tee yhteistyötä. Toivon, että me myös jatkossa järjestämme kaksikielisiä seminaareja, jotta tieto leviää molemmilla kotimaisilla kielillä. Kukaan ei häviä siinä, että järjestämme seminaarit kaksikielisinä. Päinvastoin, sillä tavalla tavoitamme isomman ryhmän ihmisiä. 

Voit katsoa koko seminaarin tallenteen tästä.