Liikuntalain uudistaminen mukana hallitusohjelmassa

29.6.2011

Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Antti Vesala
Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Antti Vesala

Erityisryhmien näkökulma korostuu tuoreessa hallitusohjelmassa muun muassa arkiliikuntapaikkojen esteettömyytenä, lasten ja nuorten liikunnassa ja vammaisurheilussa. Liikunnasta syrjäytymistä aiotaan selvittää ja erityisryhmien osallistumista lisätä.

Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Antti Vesala nostaa suurimpana muutoksena edelliseen hallitusohjelmaan verrattuna olympiastadionin peruskorjauksen. Sen rahoitus on nyt kirjattu erikseen hallitusohjelmaan. Muuten uuden hallitusohjelman liikunnan teemat kuulostavat Vesalan korvaan tutuilta:

– Tässä korostetaan laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen lisäämistä, Liikkuva koulu -hanketta jatketaan ja matalan kynnyksen seuratoimintaa kehitetään, arvioi Vesala uutta hallitusohjelmaa.

Erityisryhmien asiat ovat Vesalan mielestä hyvin esillä sekä hallitusohjelman varsinaisessa liikuntaosiossa että muissa yhteyksissä.

– Liikuntaosiossa korostetaan esimerkiksi arkiliikunnan mahdollisuuksien parantamista ja laajojen käyttäjäryhmien saavuttamista muun muassa esteettömyyttä lisäämällä. Tämähän on erittäin tärkeä kirjaus liikuntarajoitteisille ja vammaisille henkilöille.

Vesalan mielestä esteettömyydessä on kehittämisen tarvetta, vaikka liikuntapaikkarakentamisen suunnitteluvaiheessa se on yleensä otettu jo hyvin huomioon.

– Parannettavaa näyttää olevan siinä, että esteettömyyden toteutumista testattaisiin myös liikuntapaikan valmistuttua.

Hallitusohjelmassa mainitaan erikseen huippu-urheilun toimintaedellytysten kehittäminen ja urheilijan urapolun mahdollistaminen, vammaisurheilu mukaan lukien. Lisäksi lasten ja nuorten kohdalla halutaan kiinnittää erikseen huomiota harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon.

Hallitus aikoo myös selvittää syitä liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymiseen.

– Tämä on tunnistettu kokonaisuus, ja lisätietoa tarvitaan, jotta politiikkatoimia voidaan suunnata tehokkaammin.


Osallistumisen mahdollisuuksia aiotaan parantaa

Soveltamista tarvitsevien aikuisten liikunnan yhdenvertaisuutta ei mainita hallitusohjelmassa suoraan. Vesala vastaa tähän hallitusohjelman yleisohjeella: palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla.

Liikuntaosiosta Vesala nostaa esiin kohdan, jossa puhutaan liikkujien määrän ja osallisuuden lisäämisestä. Hän tulkitsee osallisuuden viittaavan erityisliikunnassa tuttuihin integraation ja inkluusion käsitteisiin.

– Osallisuus tarkoittaa, että vammaiset henkilöt eivät ole pelkästään liikuntapoliittisten toimien kohteena, vaan he ovat aktiivisesti mukana vaikuttamassa siihen, millaisia liikuntapalveluja ja millaisia liikuntapaikkoja heidän elinympäristöönsä syntyy.

Liikunta on erityisen tärkeää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten terveydelle ja arjessa selviytymiselle. Osa heistä tarvitsee liikunnan soveltamisen asiantuntemusta tai vertaisryhmää, osa liikkuu ja urheilee tavanomaisissa liikuntaryhmissä. Miten hallitusohjelma ottaa nämä terveysliikkujat huomioon?

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan, sanoo Vesala viitaten hallitusohjelman yleisiin linjauksiin.

Hän nostaa esiin myös terveysliikunnan ja poikkihallinnollisuuden merkityksen.

– Poikkihallinnollisuuden korostaminen hallitusohjelmassa on asia, joka on ainakin liikuntatoiminnan näkökulmasta tärkeä. Esimerkiksi terveysliikuntaohjelmassa tehdään jo tiivistä yhteistyöstä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kesken.


Lisää matalan kynnyksen liikuntaa

Hallitusohjelmassa luvataan tukea ja kehittää matalan kynnyksen seura- ja kansalaistoimintaa.

– Ensisijaisesti tässä viitataan liikunta- ja urheiluseuroihin, mutta hyvin selvästi rajapinnat ovat olemassa erityisryhmien ja terveysliikunnan puolelle. Tämä liittyy kuitenkin pitkälti kuntien autonomiaan: Millä tavalla kunnissa pystytään järjestämään yhteistoiminta seurojen, kunnan omien toimintojen, kuten koulujen, sekä terveydenhuollon ja kuntoutuksen kesken, Vesala pohtii.

Viime hallituskauden suuri saavutus oli seuratuen vakinaistaminen. On vielä arvoitus, miten paikallista toimintaa aiotaan kehittää ja tukea entistä paremmin, kuten ohjelmassa luvataan.

– Se on mielenkiintoinen kysymys, miten valtio pystyy liikuntapoliittisilla toimilla näitä edistämään. Sitä joudutaan liikuntayksikössä pohtimaan, voidaanko kehittää joitain uusia malleja näiden paikallistason kysymysten edistämiseksi.

SoveLi on kehittänyt Virveli- ja Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeissaan malleja paikalliseen liikunnan yhteistyöhön. Lisäksi SoveLin Liikkeelle-koulutuksissa on saatu hyviä tuloksia paikallisen soveltavan ja terveysliikunnan yhteistyön vahvistamisesta yhdistysten välillä ja kunnan kanssa. Tätä kokemusta ja kumppanuusverkostoa kannattaa hyödyntää jatkossa entistä enemmän muullakin liikunnan kentällä.


Liikuntalaki uuteen keskusteluun

Edellisellä hallituskaudella valmisteltiin liikuntalain muutosta, mutta silloinen kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ei vielä tuonut sitä eduskuntaan. Liikuntalain uudistaminen ja siihen liittyvä liikuntajärjestelmän rakennemuutos ovat mukana myös uudessa hallitusohjelmassa.

– Viime kauden työssä keskeinen ajatus oli, että liikunnan määrärahoja käytettäisiin pääsääntöisesti sellaisten järjestöjen toiminnan avustamiseen, joiden pääasiallinen tehtävä on liikunta, Vesala kertaa.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa liikunnan valtionapua saavien kansanterveysjärjestöjen aseman ja liikunnan rahoituksen heikentymistä. SoveLin jäsenjärjestöistä näitä on kahdeksan. Tilalle on tarjottu muun muassa hankerahoituksia, mikä on aiheuttanut SoveLin jäsenjärjestöissä huolta pysyvän liikuntatoiminnan kehittämisen ja jatkuvuuden puolesta.

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt tukevat paikallisyhdistyksiään vertaisliikuntatoiminnassa ja liikunnan sairauskohtaiseen soveltamiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi monet niistä toteuttavat laaja-alaista väestön terveyden edistämiseen liittyvää liikuntaa.

– Lainuudistaminen on ehkä sellainen prosessi, joka palaa lähtöruutuun. Käydään keskustelu uudestaan nykyisen hallituksen lähtökohdista ja katsotaan, minkä tyyppisenä lakiuudistusprosessi etenee, Vesala pohtii.

Hallitusohjelmassa mainittu rakennemuutos liittyy Vesalan mukaan järjestökentällä siihen, että liikunta- ja urheilujärjestöjä kannustetaan edelleenkin toiminnan järkeistämiseen.

– Tämä on prosessi, joka on ollut käynnissä ilman lakimuutostakin, mutta se on omalta osaltaan omiaan vauhdittamaan kehitystä. Viime hallituskaudellahan tämä oli järjestökentällä jo hyvässä vauhdissa. Tuloksena syntyi esimerkiksi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU, kun eri vammaisurheilujärjestöt yhdistyivät. Lisäksi muutamat lajiliitot yhdistyivät.

Taustalla on Vesalan mukaan ajatus, että käytettävissä olevat resurssit saadaan mahdollisimman tehokkaasti palvelemaan liikunnan edistämistä ja muita keskeisiä liikuntapoliittisia tavoitteita.

 

Teksti: Heidi Hölsömäki / SoveLi

 

Lisätietoa:


Liikunnan osuus on kirjattu hallitusohjelmaan näin:

"Hallitus edistää koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteena on erityisesti liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen. Selvitetään syyt liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymiseen ja luodaan edellytyksiä, joilla liikuntaa voidaan eri väestöryhmissä lisätä.

Parannetaan arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä.

Harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon erityisesti lasten ja nuorten osalta kiinnitetään erityistä huomiota.

Liikkuva koulu -ohjelmaa jatketaan. Huolehditaan opiskelijaliikunnasta. Työyhteisöliikunnan hyviä käytäntöjä juurrutetaan pysyviksi ja kannustaviksi työelämän toiminnoiksi.

Hallitus korostaa suomalaisen liikuntakulttuurin moniarvoisuutta ja keskinäistä kunnioitusta sekä sen roolia maahanmuuttajien kotoutumisessa. Jatketaan maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla kehittämisohjelman esityksiä huomioonottaen.

Edistetään matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä ja toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalaistoimintaa voidaan entistä paremmin paikallisesti tukea. Liikuntalain uudistamisella edistetään koko liikuntajärjestelmän rakennemuutosta. Turvataan eettisesti kestävän, yhdenvertaisen ja moniarvoisen huippu-urheilun toimintaedellytykset, mukaan lukien vammaisurheilu, ja mahdollistetaan urheilijan urapolku.

Olympiastadionin peruskorjauksen luonne kansallisena hankkeena huomioidaan sen rahoituksessa."

 

Tutustu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan ja sen arviointiin 

Lue myös Suomen Liikunta ja Urheilu SLU:n pääsihteerin Teemu Japissonin kommentit hallitusohjelmaan

Valtion liikuntaneuvoston tehtävät ja kokoonpano (uusi liikuntaneuvosto valittaneen elokuussa)