Soveltava luontoliikunta kehittyy vauhdilla

4.10.2018






Luonto lisää tutkitusti hyvinvointia, mutta huomattavalla osalla meistä tie luontoon on keskimääräistä kivisempi. Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuudessa kuultiin upeita esimerkkejä siitä, miten luonnossa liikkumista saatellaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten ulottuville.

Noin miljoonalla suomalaisella on sairauden, vamman, sosiaalisen tilanteen tai ikääntymisen tuomia toimintarajoitteita. Soveltavan luontoliikunnan ja esteettömyyden näkökulmasta luku on vielä suurempi, kun mukaan lasketaan esimerkiksi lapsiperheet.

Luontoliikunnan onnistumiseksi tarvitaan sovellettuja ratkaisuja ja palveluja. Hyvistä käytännön ratkaisuista kuultiin syyskuun lopun verkostotilaisuudessa, jonka järjesti Olympiakomitean koordinoima Liikkujan polku -verkosto yhteistyössä Soveltava Liikunta SoveLin kanssa.

 

Tarvetta eritasoisille reiteille

 

Oletko luonnossa liikkuessasi astellut joskus kivituhkalla pohjustettua esteetöntä polkua tai leveitä pitkoksia pitkin tai käynyt vaikkapa esteettömässä lintutornissa? Metsähallituksen esteettömien reittien keskipituus on noin 800 metriä, mikä on nopeasti kelattu pyörätuolilla.

– Rakennetuille esteettömille reiteille on tarve, mutta on myös ryhmiä, jotka haluavat haastaa itseään pidemmillä ja yön yli tehtävillä retkillä, Jukka Parviainen Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAUsta sanoo.

Nyt on tarkoitus etsiä uusia reittejä, joiden olemassaoloa ja soveltuvuutta eri tavoin toimintakykyisille ihmisille ei olla osattu arvioida. Kun tieto saadaan koottua, ihmiset voisivat suunnitella retkensä oman toimintakykynsä mukaan.

– Teemme nyt uusia vaativuusluokituksia ja reittikuvauksia. Olemme ajatelleet vastaavaa värikoodeihin perustuvaa luokitusta kuin mitkä ovat käytössä Suomen Ladulla ja hiihtokeskuksissa, Parviainen sanoo.

Tätä työtä tehdään muun muassa Luonto Kaikille (LUKA) -hankkeessa, jossa kartoitetaan olemassa olevat reitit ja rakenteet, minkä jälkeen arvioidaan niiden sopivuus eri ryhmille. Tavoitteena on kouluttaa yrittäjiä ja kehittää esteettömiä luontomatkailupalveluja Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä.

– Tarvitaan palveluja, jotta päästään erilaisille reiteille. Noin kolmasosa väestöstä hyötyisi esteettömistä palveluista eli he ovat erä- ja luontoyrittäjille iso kohderyhmä. Monelta puuttuu vielä rohkeus hyödyntää tämä matkailuvaltti, LUKAn projektipäällikkö Petri Rissanen kertoo.

 

Olosuhteet, kohdetiedot ja palvelupolut kuntoon

 

Myös Metsähallituksen Polku luontoon -hankkeessa on havaittu, että soveltavan luontoliikunnan kehittämisessä tärkeitä ovat olosuhteet ja riittävän tarkka etukäteistieto luontokohteista, jotta ihmiset osaavat suunnitella retkensä.

– Pääkohderyhmiämme ovat sekä apuvälineillä liikkuvat että ne ihmiset, joilla vamma tai sairaus eivät näy päällepäin. Lisäksi olemme tavoittaneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijoita eri sektoreilta, projektipäällikkö Riikka Mansikkaviita kertoo.

SoveLi on toiminut vuodesta 2015 alkaen Rohkeasti luontoon- ja Polku luontoon -hankkeiden pääyhteistyökumppanina ja soveltavan liikunnan asiantuntijana. Metsähallitus on tärkeä soveltavan luontoliikunnan edistäjä, sillä se ylläpitää 6 000 kilometriä retkeilyreittejä ja noin 3 000 huollettua taukopaikkaa.

– Tänä vuonna Polku luontoon -palvelumuotoilutilaisuuksissa on selvitetty palvelupolkuja ja saatettu eri toimijoita yhteen. Tarkoitus on hyödyntää saatuja oppeja ja tehdä esimerkiksi toivottuja luontoliikunnan suunnittelijan työkaluja, Mansikkaviita kertoo.

 

Luonto kuntouttavan työtoiminnan apuna

 

Luonnon merkitys hyvinvoinnin lähteenä tiedostetaan, ja sitä osataan jo käyttää hyödyksi monenlaisissa palveluissa. Yrittäjä Hanna-Kaisa Heilimo Atofios Oy:stä kertoi yhteistyöstään Tampereen kaupungin työllisyydenhoitopalvelujen kanssa.

– Metsän taika -hankkeessa järjestin kerran viikossa kolme tuntia kuntouttavaa työtoimintaa kahdelle ryhmälle. Pääpaino oli luonnossa liikkumisessa ja ihmisten kohtaamisessa sellaisena kuin he ovat, Heilimo kertoo.

Tavoitteellisessa ryhmässä oli mahdollista saada esimerkiksi vertaistukea yksinäisyyteen, uusia oivalluksia sekä kokea yhteisöllisyyttä ja hyväksytyksi tulemista. Ryhmä koettiin tärkeäksi ja vaikutuksia syntyi.

– Osallistujat olivat 18-64-vuotiaita miehiä ja naisia. He kokivat, että saivat ryhmästä eväitä itselleen. Osa lähti ryhmästä, koska he saivat opiskelupaikan tai työllistyivät, osalle taas kirkastui, mitä he haluavat opiskella, Heilimo kertoo.

 

Monia syitä lähteä luontoon

 

Kansanterveys- ja vammaisyhdistykset ovat luontevia liikuttajia ja liikunnan kumppaneita. Helsingin Invalidien Yhdistys (HIY) on tehnyt laaja-alaista yhteistyöstä sekä lasten että aikuisten liikuttamiseksi luonnossa.

– Tavoitteena on, että ihmiset rohkaistuisivat ulos luontoon. Olemme houkutelleet heitä esteettömien luontoretkien lisäksi geokätköilemään, valokuvaamaan ja mindfulness-kävelylle, jossa oltiin yhdessä mutta ihan hiljaa, projektityöntekijä Marjo Vainikka kertoo.

Vainikalla on tilaisuudessa mukanaan opaskoiraksi opiskeleva Nalli, josta tulee jollekulle tärkeä liikkumisen mahdollistaja. Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset on ollut yksi HIY:n kumppaneista. Voimia on yhdistetty myös Uudenmaan CP-yhdistyksen ja Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistyksen, Suomen Luontoliiton Uudenmaan piirin sekä Nattours- ja LUKA-hankkeiden kanssa.

Leijonaemojen Perhe edellä puuhun -hankkeessa taas on haettu lisäosaamista Green care ry:n palveluntuottajilta sekä pääyhteistyökumppani Malikkeelta.

– Hankkeessa haetaan hyvinvointia luonnosta lapsiperheille, joiden lapsi tai lapset tarvitsevat erityistä tukea. Leijonaemoilla on 30 vertaisryhmää eri puolilla Suomea, Minna Juvalainen kertoo.

 

Tarkkuussuunnistusta luonnon keskellä

 

Tarkkuussuunnistus eli TrailO on yksi hyvä tapa päästä esteettömästi luonnon keskelle. Suunnistusliiton Anna Jacobson esitteli verkostotilaisuudessa lajia, jota hän itsekin harrastaa.

– Laji on suunniteltu pyörätuolin käyttäjien ehdoilla, mutta säännöt ovat kaikille samat. Rastit ovat metsässä ja niitä havainnoidaan tieltä päin.

Metsään on sijoitettu 1–5 rastia, ja suunnistajan pitää kartan avulla ja maastoa lukemalla pystyä päättelemään, mikä niistä on oikea. Radan pituus on yhdestä kolmeen kilometriä, ja sen kulkemiseen menee aikaa 1,5–2,5 tuntia. Kullakin radalla on 20–30 ratkottavaa rastia.

– Toivomme lajiin lisää harrastajia, jotta saamme enemmän suunnistustapahtumia, Jacobson sanoo.

 

Polulle sydämellä – matalalla kynnyksellä, toisemme kohdaten

 

Suomen Latu edistää monin tavoin ulkoilua. Perheliikunnan hankesuunnittelija Susanne Blomqvist nosti esiin yhteistyön Sydänliiton kanssa.

– Polulle sydämellä -tapahtumia järjestettiin Sydänviikolla ja Unelmien liikuntapäivän yhteydessä toteutettiin 46 pop up -tapahtumaa, joista kaksi kolmasosaa yhteistyössä sydänyhdistysten kanssa.

Varsinainen soveltava luontoliikunta on kiinni kustakin paikallisyhdistyksestä ja kirjo on laaja.

– Kiinnostusta ja tarvetta erityisryhmien huomioimiseen olisi monessakin ryhmässä, mutta ei oikein uskalleta ja tiedetä, miten pitäisi edetä.

Ratkaisuksi hän esittää kynnyksen madaltamista, kysymistä ja kohtaamista.

– Esimerkiksi Lakeuden elämysliikunta Seinäjoella on tehnyt pitkäjänteistä työtä esteettömien luontoreittien eteen, Blomqvist kertoo.

 

Ministeriön ja KKI-ohjelman avustukset hakuun

 

KKI-ohjelman Anna Puurunen kertoi tilaisuudessa paikallistason hankeavustuksista, joissa luontoliikunta on nostettu yhdeksi tärkeäksi painopistealueeksi. Tukea voi hakea kaksi kertaa vuodessa, seuraavan kerran keväällä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Päivi Aalto-Nevalainen puolestaan valotti muiden muassa liikunnallisen elämäntavan edistämiseen liittyviä hankeavustuksia, joita myönnetään jatkossakin valtakunnallisiin hankkeisiin. Niiden hakuaika alkaa 26.10. ja päättyy 30.11. Tänä vuonna liikunnallisen elämäntavan hankeavustusta on saanut kymmenen soveltavan liikunnan hanketta.  

 

Jokainen teko on tärkeä – liity verkostoon

 

Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuuteen osallistui parikymmentä soveltavan luontoliikunnan sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävän luontoliikunnan kehittäjää ja vaikuttajaa. Tilaisuuden lopussa oli mahdollisuus myös keskustella ja verkostoitua, mitä osallistujat tekivätkin aktiivisesti.

– Kaikki yksittäiset teot ovat tärkeitä. Uskotaan unelmiin ja tarjotaan mahdollisuuksia lähteä luontoon juuri silloin, kun itse halutaan, SoveLin asiantuntija Virpi Mäkinen kiitti osallistujia.

Jos olet kiinnostunut liittymään soveltavan luontoliikunnan verkostoon, lähetä postia Virpille: virpi.makinen@soveli.fi

 

Teksti ja kuvat: Heidi Hölsömäki

 

Oletko jo osallistunut YLE:n Mennään metsään -kampanjaan kirjaamalla metsäkäyntisi (24.9.–7.10.2018) laskuriin? Vielä ehdit! Tavoitteena on saada jokamiehenoikeudet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle ja turvata ne näin tuleville sukupolville.

 

Lisätietoa

 

Tilaisuuden esitykset löytyvät Liikkujan polku -verkoston sivulta

SoveLi edistää soveltavaa luontoliikuntaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa