Esteettömyyskartoittajille on kysyntää

12.11.2010

Esteettömyydestä on julkaistu standardi, SFS-käsikirja 48-1. Kaksikielinen standardi on perinpohjainen käsikirja esteettömien palvelujen suunnittelijoille. Siinä on otettu laajasti huomioon ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten tarpeet. Esteettömyys. Johdanto ja periaatteet tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen suunnitteluun. 422 sivua. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.Tilaukset: sales.sfs.fi
Esteettömyydestä on julkaistu standardi, SFS-käsikirja 48-1. Kaksikielinen standardi on perinpohjainen käsikirja esteettömien palvelujen suunnittelijoille. Siinä on otettu laajasti huomioon ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten tarpeet. Esteettömyys. Johdanto ja periaatteet tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen suunnitteluun. 422 sivua. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.Tilaukset: sales.sfs.fi

Invalidiliitto ja Metropolia AMK ovat kouluttaneet jo 59 esteettömyyskartoittajaa. Kaksi kertaa järjestetylle peruskurssille on osallistunut eri alan ammattilaisia rakentajista yksityisyrittäjiin ja vammaisten edustajiin.

– Koulutus tuntuu olevan tarpeellinen. Kunnat ovat kiinnostuneita kartoituksista ja niitä tehdään koko ajan enemmän, Metropolia AMK:n kouluttaja, arkkitehti Eric Pollock kertoo.

– Osallistujat ovat tulleet motivoituneina kurssille. Heillä on ollut ennestään selkeä vahva tausta joltain esteettömyysalueelta ja monet ovat saaneet kurssista suoraan lisäarvoa omaan työhönsä.

Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajien peruskurssi pohjautuu Invalidiliitossa kehitettyyn ESKEH-kartoitusmenetelmään. Kurssi järjestetään jälleen ensi syksynä.

Ensimmäisen kurssin esteettömyyskartoittajat Tanja Tauria Aikuis-Malike-projektista ja Toivo Enqvist Tampereen kaupungin vammaisneuvostosta kertovat alla olevassa jutussa kokemuksiaan ja näkemyksiään esteettömyyskartoittamisesta.

Teksti: Heidi Hölsömäki
 

"ESTEETTÖMYYS EI OLE MIELIPIDE"

 

Ensimmäiselle esteettömyyskartoittajan peruskurssille osallistui kurssilaisia hyvin erilaisilla koulutustaustoilla ja työtehtävillä. Noin puolet kurssilaisista arvioi koulutuksen päätyttyä ryhtyvänsä tekemään heti esteettömyyskartoituksia.

Koulutuksen antia onkin jo hyödynnetty monin eri tavoin. Esimerkiksi Kehitysvammaisten Tukiliiton Aikuis-Malikkeen toiminnassa tätä viimeisintä tietoutta esteettömyydestä ja sen kartoittamisesta on hyödynnetty yhteistyössämme muun muassa matkailualan palveluntuottajien ja valtakunnallisten tapahtumanjärjestäjien kanssa.Tampereen kaupungin vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä hyödyntää koulutustietoa esimerkiksi laatiessaan esteettömyyslausuntoja kaupungin rakennusvalvontaan.

Tarkkaa mittaamista ja arviointia

Invalidiliiton ESKEH-lomakkeiston avulla tarkastellaan objektiivisesti kohteen esteettömyyttä sekä liikkumisen esteettömyyden että aistienvaraisen toiminnan kannalta. Esteettömyyden arviointi on pääasiassa mittaamista, mutta myös silmämääräistä havainnointia ja arviointia.

Rullamitta on kartoittajan perustyökalu, jolla suoritetaan kaikki tarvittavat mittaukset kartoitettavassa tilassa. Jousivaa'an avulla mitataan ovien avaamiseen tarvittava voima ja luiskien sekä kulkuväylien kaltevuus mitataan digitaalisella kaltevuusmitalla.

Tilaan tulevan valon määrää voidaan puolestaan arvioida mittaamalla sitä valaistusvoimakkuusmittarilla. Induktiosilmukan kuuluvuusalue ja toimivuus testataan induktiosilmukkatesterillä. Valokuvaaminen on välttämätöntä kartoitettavan
tilan olosuhteiden dokumentoinnissa ja raportoinnissa.

Mittaamisen taidon lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että kartoittajalla on tuntuma liikkumisen apuvälineiden käytöstä sekä aistienvaraisesta toimimisesta. Koulutuksen tärkeää antia olivatkin käytännön harjoitukset
sekä tutustumiset erilaisiin toimintaympäristöihin.

Esteettömyystieto tarpeen kaikille rakentajille

Esteettömyydellä tarkoitetaan yhdenvertaisuutta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Vaikka esteettömyys on liikkumisen ja toimimisen helppoutta ja turvallisuutta kaikille ihmisille on muistettava, että osalle meistä
esteettömyys on toimivan arjen kannalta välttämätöntä. Esteettömyyttä ei tule nähdä nippuna erityisratkaisuja, vaan toimivan yhteiskunnan mittarina.

Esteettömyyskartoitusten merkitys korostuu tulevaisuudessa rakennuskantamme tullessa peruskorjausikään. Ei riitä, että maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma sisältävät velvoittavia määräyksiä sekä ohjeita ja suosituksia, vaan on ymmärrettävä myös niiden toiminnallinen merkitys. Tämän ymmärryksen tulisi mennä läpi linjan rakennusten suunnittelijoista aina niiden toteuttajiin asti. Mielestämme tämän koulutuksen tiedon tulisi sisältyä kaikkeen rakennusalan koulutukseen.

Teksti: Esteettömyyskartoittajat Tanja Tauria, Aikuis-Malike-projekti, ja
Toivo Enqvist, Tampereen kaupungin vammaisneuvosto

 

Lisätietoa esteettömyyskartoittajien koulutuksesta: eric.pollock(at)metropolia.fi tai maija.konkkola(at)invalidiliitto.fi

 

Lisätietoa ESKEH-projektista: http://www.esteeton.fi/portal/fi/esteettomyysprojektit/eskeh-projekti__esteettomyyden_arviointimenetelman_ja_kartoituslomakkeen_kehittaminen_/