Tutkimus: Vain neljännes kuntoutujista hyödynsi liikuntakokeiluja

15.1.2018

Turun ammattikorkeakoulun tuoreen tutkimuksen mukaan neurologista sairautta sairastavat kuntoutujat tarvitsevat liikuntaan liittyvää tietoa ja tukea. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät edistävät ja rajoittavat liikunnan harrastamista vaikeavammaisilla henkilöillä.

Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiaa saavat kuntoutujat Varsinais-Suomessa. Lisäksi selvitettiin Kelan avoterapiastandardin sisältämän liikuntakokeilun käyttöä. Tutkimus toteutettiin Liikunta kuntoutuksen tukena 2014–2017-hankkeessa, jota rahoitti Kansaneläkelaitos ja Turun ammattikorkeakoulu.

 

Tietoa ja tukea tarvitaan

 

Liikunnan harrastamista kohtalaisesti edistivät vastaajan tietämys liikunnan ja terveyden välisistä yhteyksistä sekä perheenjäsenten asenteet. Liikunnan harrastamista lievästi edistävät oma motivaatio liikkua ja oma asenne, avustaja, asiantuntijoiden ohjaus, kuljetusjärjestelyt ja liikuntakaveri. Liikunnan harrastamista rajoitti merkittävästi neurologinen oire ja lievästi vastaajan liikunnalliset taidot sekä taloudellinen tilanne.

Kyselyyn vastanneet kuntoutujat harrastivat eniten kävelyä tai juoksua, uintia tai vesijuoksua, luonnossa liikkumista ja kuntosaliharjoittelua. Avoterapiastandardiin kuuluvaa liikuntakokeilumahdollisuutta oli hyödynnetty noin neljänneksellä vastaajista fysioterapiassa.

– Tutkimuksen mukaan kuntoutujat, fysioterapeutit ja kunnan erityisliikunnan työntekijät kannattivat avoterapiastandardin liikuntakokeilumahdollisuuden käyttöä, mikäli liikunnan edellytykset ovat kunnossa. Hyvin toteutettuna liikunta tukee kuntoutumista, hankkeen vastuututkija Päivi Mäkilä Turun ammattikorkeakoulusta kiteyttää.

Fysioterapeutit ja liikuntatoimi halusivat kehittää neurologista sairautta sairastavien kuntoutujien liikuntamahdollisuuksia ja toivoivat lisää tiedottamista kunnan liikuntapalveluista ja Kelan avoterapiastandardin käytöstä.

 

Liikunnalla hyvinvointia yhdenvertaisesti

 

Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia ja kansantalouden kustannuksia ja on yhteydessä väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Neurologista sairautta sairastaville kuntoutujille arjen fyysinen aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen saattaa olla ongelmallista.

– Kaikki panostukset liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen kannattavat. Ne tuovat terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita. Jokaisella tulisi olla tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun, hankkeen projektipäällikkö Raija Luona-Helminen Turun ammattikorkeakoulusta toteaa.

 

Tutkimus on vapaasti saatavilla pdf-muodossa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229527

 

Lisätietoja:

Raija Luona-Helminen, projektipäällikkö, hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu, 044 9074 959, raija.luona-helminen@turkuamk.fi

Päivi Mäkilä, vastuututkija, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, 044 907 4543, paivi.makila@turkuamk.fi

(täydennetty 16.1.2018 alla olevalla tietolaatikolla)

 

Liikunta- ja harrastuskokeilu avokuntoutuksessa

Yksilöterapioissa, lukuun ottamatta terapioiden erityismuotoja, voidaan kuntoutujan kanssa kokeilla eri liikunta- ja harrastustoimintoja, kun ne tukevat kuntoutujan ja terapian tavoitteiden saavuttamista sekä osallistumista.

Edellytyksenä on, että nämä kokeilut vaativat terapeuttista analysointia ja ratkaisukykyä, jotta liikunta- ja harrastustoimintojen jatkaminen onnistuu itsenäisesti tai läheisten tai avustajan tukemana.

Vuoden aikana erilaisiin liikunta- ja harrastuskokeiluihin voidaan käyttää kuntoutuspäätöksessä myönnetyistä terapiakerroista enintään 5 kertaa.

Jos kysymyksessä on lapsi tai nuori, terapeutti sopii kokeiltavista liikunta- ja harrastustoiminnoista tämän perheen kanssa ja varmistaa, että ne sopivat perheen harrastuskulttuuriin. Terapeutti huolehtii, että kuntoutujan omaiset tai läheiset tai avustaja osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan näihin ohjaustilanteisiin, jotta harrastaminen ja liikunta voivat siirtyä omaehtoiseksi toiminnaksi.

Terapiakerran kesto on kuntoutuspäätöksen mukainen. Kun terapiakerrat toteutetaan muualla kuin palveluntuottajan tiloissa, maksetaan palveluntuottajalle kotikäyntilisä.

Kuntoutuja vastaa itse niistä ylimääräisistä kustannuksista, jotka aiheutuvat liikunta- tai harrastuskokeilusta. Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi keilausmaksut.

Kuntoutujalle tulee tiedottaa ennen liikunta- ja harrastuskokeilun aloittamista siitä, kuuluuko toiminta palveluntuottajan ottaman vakuutuksen piiriin. Kela ei ole vakuuttanut avoterapiassa tapahtuvaa liikunta- ja harrastuskokeilua.

Lähde ja lisätietoa: Kelan avoterapiastandardi