Tulle Törmä käynnisti Parkinson-kerhon liikuntatoiminnan Vaasaan

14.12.2009

Tulle Törmä sai SoveLin Liikkeelle-koulutuksesta vinkkiä muun muassa sisäcurlingin pelaamiseen.
Tulle Törmä sai SoveLin Liikkeelle-koulutuksesta vinkkiä muun muassa sisäcurlingin pelaamiseen.
Tampereen Parkinson-yhdistyksen Vaasan kerhon liikuntavastaava ja puheenjohtaja Tulle Törmä osallistui vaimonsa Marja Törmän kanssa SoveLin Liikkeelle-koulutukseen Tampereella. Helena Pietilä (oik.) toimi toisena kouluttajana.
Tampereen Parkinson-yhdistyksen Vaasan kerhon liikuntavastaava ja puheenjohtaja Tulle Törmä osallistui vaimonsa Marja Törmän kanssa SoveLin Liikkeelle-koulutukseen Tampereella. Helena Pietilä (oik.) toimi toisena kouluttajana.

Tulle Törmä kertoo jutussa sekä kokemuksiaan liikuntavastaavan alkutaipaleelta että SoveLin Liikkeelle-koulutuksesta. Lähes ensityönään kerho laati avustajakorttianomuksen jäsenistönsä uintiharrastuksen helpottamiseksi. Hyvin perusteltu anomus kelpaa muillekin malliksi.

Mitkä asiat koet haasteellisimmiksi liikuntatoiminnan käynnistämisessä?
– Jäsenistön mukaansaaminen liikuntaan siitä huolimatta, että liikuntaa on jäsenkyselyssä toivottu!

Osallistuit SoveLin Liikkeelle-koulutukseen 2009. Saitko liikuntatoimintaanne jotain konkreettisia eväitä?
– Lajikokeilu (sisäcurling) oli hyvä ja muiden kerhojen harrastusmuotojen kuuleminen herätti ideoita. Puhallustikkavälineet on koulutuksen jälkeen jo hankittu kerhollemme. Oli myös hyvä kuulla, että SoveLi on valmis auttamaan suunnitelmissa.

Koulutuksessa käsiteltiin muun muassa liikuntavastaavan roolia ja tehtäviä. Oliko tästä hyötyä sinulle, miten?
– Liikuntavastaavan rooli ja tehtävät konkretisoituivat. Koulutus antoi potkua ja tukea toiminnalle.

Saitko vinkkejä ja lisäsikö koulutus yhteistyötä oman yhdistyksesi, liittosi tai muiden toimijoiden suuntaan? Jos, niin miten?
– Opin tuntemaan oman emoyhdistyksemme liikunnasta vastaavat henkilöt ja keskusteluyhteys syntyi. Siitä on hyvä jatkaa. Olemme saaneet pään auki kaupungin erityisliikuntatoimen kanssa. Olemme mukana allasjumpassa ja neurojumpassa. Haastamamme erityisryhmien aikuisten uimakoulu uimataidottomille ja rohkaisua tarvitseville alkoi marraskuun alussa!

Koulutuksessa oli lajiesittelynä sisäcurling, mitä pidit?
– Oli niin hieno ja hauska laji sekä kokeilu, että varasin jo liiton välineet kokeiltavaksi kerhollemme. Sponsori on jo haussa omien välineiden hankinnalle!

Millaista tukea tai tietoa toivoisit lisää? Mitä muuttaisit liikuntavastaavan koulutuksessa?
– Lisää lajikokeiluja, ja mieluimmin koko kerholle yhtaikaa!

Avustajakorttianomus 
meni kertaheitolla läpi

Olette myös hakeneet ja saaneet Vaasan kaupungilta Parkinsonin tautia sairastaville avustajakortin liikuntaharrastusten helpottamiseen. Vaasan vapaa-ajanlautakunta myönsi kesällä 2009 oikeuden kortin käyttöön lääkärintodistusta vastaan. Mistä saitte idean avustajakortin anomiseen?
– Luin Vaasan kaupungin vapaa-aikaviraston julkaisua sovelletusta liikunnasta ja siinä erityisryhmien uinnin yhteydessä mainittiin, että kehitysvammaisille, CP-vammaisille, näkövammaisille, ADHD-lapsille ja epileptikoille myönnetään kortti, jolla uimahalliin pääsee mukaan yksi aikuinen avustaja. Ajattelin, että kerhomme jäsenissä on varmasti useita, jotka haluaisivat uida, mutta eivät selviydy ilman avustajaa. Siis toimeen.

Miksei jäsenillänne ollut aiemmin mahdollisuutta korttiin?
– Ilmeisesti kukaan ei ollut viraston puolella tullut asiaa ajatelleeksi Parkinsonin kannalta eikä kukaan sairastuneiden puolelta ollut jaksanut ryhtyä toimenpiteisiin avustajakortin saamiseksi. Ehkä syynä oli myös toisella puolella tiedon puute sairaudesta ja toisella tällaisesta mahdollisuudesta. Korttiahan ei millekään ryhmälle tyrkytetä...

Mitä asioita päätitte korostaa kirjeessä ja miksi?
– Säännöllinen liikunta on osa Parkinsonin taudin hoitoa. Sillä ei tautia paranneta, mutta sillä voidaan lievittää sairaudesta johtuvia seurannaisvaikutuksia ja saada aikaan paljon hyvää, muun muassa myönteinen vaikutus mielialaan!

Miten viranomaiset ja vapaa-aikalautakunta suhtautuivat?
– Olin kerhomme liikunta-asioissa tapaamassa kaupungin erityisryhmien liikunnanohjaajaa ja otin samalla avustajakorttiasian esiin. Hän sanoi, että nyt mennään samantien päällikön juttusille, hän tuntee asian. Kun kerroin, millaisista oireista Parkinsonin taudissa on kysymys, liikuntatoimenjohtaja sanoi minulle, että jos avustajaa kerran tarvitaan, niin ei muuta kuin kirjallinen anomus vapaa-ajanlautakunnalle, joka käsittelee asian seuraavassa kokouksessaan. Silloin jo tuli esiin, että lääkärintodistus tullaan todennäköisesti vaatimaan. Itse lautakunnan käsittelystä ei minulla ole tietoa. Pääasia, että tarpeemme ymmärrettiin.

Miten kortti on otettu vastaan?
– Tiedottaessani avustajakorttiasiasta tuli jäsenistömme taholta esiin toive uimakoulun järjestämisestä uimataidottomille aikuisille parkkislaisille. Otin yhteyden jälleen vapaa-aikaviraston erityisryhmien liikuntaan ja kuulin, että sellaista oli jo jossain vaiheessa harkittukin. Halusin laajentaa kohderyhmää myös vesipelkoisilla ja huonosti uivilla. Kurssi saatiin aikaiseksi ja se alkoi nyt marraskuussa! Silloin kortille tuli käyttöä.

Teksti ja kuvat Heidi Hölsömäki

Juttu on julkaistu Soveli-lehdessä 2/2009.

Katso tästä: Parkinson-kerhon anomus avustajakortin saamiseksi