Kansanterveysjärjestöjen liikunnan rahoitus epäselvä

7.12.2009

Pääkaupunkiseudun selkäyhdistysten Tervettä meininkiä -lajikokeiluillassa kuka tahansa sai tulla Helsingin Liikuntamyllyyn kokeilemaan muun muassa asahia. Suomen Selkäliitto ei saa liikuntatoimintaansa opetusministeriön toiminta-avustusta. Kuva: Anna Huovinen
Pääkaupunkiseudun selkäyhdistysten Tervettä meininkiä -lajikokeiluillassa kuka tahansa sai tulla Helsingin Liikuntamyllyyn kokeilemaan muun muassa asahia. Suomen Selkäliitto ei saa liikuntatoimintaansa opetusministeriön toiminta-avustusta. Kuva: Anna Huovinen

Opetusministeriön liikuntalakiehdotus keikuttaa valtionapua saavien vammais- ja kansanterveysjärjestöjen asemaa liikunnan toimijoina. Useat toimijat ovat kyseenalaistaneet lakiehdotuksen.

Opetusministeriön työryhmä esittää urheilun lajiliittojen ja liikuntajärjestöjen valtionapuperusteiden uudistamista. Tärkeä kansanterveysjärjestöjä koskeva ehdotus on, että valtionapukelpoisuus voidaan kumota järjestöiltä, joiden pääasiallinen toiminta ei ole liikunta.

Lakiuudistuksessa taustalla on työryhmän mukaan järjestöjen runsas määrä ja monimuotoisuus sekä tästä aiheutuva avustamiskriteerien epäyhtenäisyys.

– Kaikki valtionapukelpoisuudet kumotaan ja otetaan uudestaan sisään. Muutosten on tarkoitus astua voimaan jo vuonna 2012 eli seuraavat kaksi  vuotta mietitään, miten kokonaisuus rakennetaan, opetusministeriön ylitarkastaja Hannu Tolonen kertoi SoveLin keskustelutilaisuudessa marraskuussa.

Lajiliittojen avustus- ja tuloskriteerejä on jo tarkennettu. Muiden järjestöjen liikuntaa arvioidaan epämääräisellä "pääasiallisuudella". Miten tulkitaan esimerkiksi tilannetta, jossa laaja-alaisen kansanterveysjärjestön jäsenyhdistysten pääasiallinen toiminta on liikunta?


Kansanterveysjärjestöjen liikunta halutaan turvata

SoveLin jäsenjärjestöistä yhdeksän (ks. lehden takakansi) saa nykyisin opetusministeriöstä toiminta-avustusta liikuntaan, yhteensä vajaat 400 f0 000 euroa. Osa muistakin jäsenjärjestöistä on hakenut valtionapukelpoisuutta, mutta uusia avustuksia ei ole voinut saada lakivalmistelun keskeneräisyyden vuoksi vuoden 2004 jälkeen.

Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen peräsi keskustelutilaisuudessa opetusministeriön vastuuta liikunnan turvaamisessa.

– Näen tämän ihmisoikeuskysymyksenä. Liikunta on perusoikeus ja tosiasia on, että yleiset liikuntapalvelut eivät sovi kaikelle. Opetusministeriön pitää kantaa keskushallinnon vastuu, Kaasinen sanoi.

Hannu Tolosen mukaan kansanterveysjärjestöjen liikuntatoimintaa ei olla ajamassa alas.

– Haluamme turvata kehityksen ja sellaiset tukiverkot, ettei kukaan tipahda pois. Tavoitteena on turvata liikuntatoiminta, jota järjestöissä on rakennettu 15 vuotta.

Kokonaisvaltaista suunnitelmaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden järjestöliikunnan kehittymiselle ei ole vielä esitetty. Tolonen näkee SoveLin kansanterveysjärjestöjen yhteisenä mahdollisuutena:

– SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen kannalta on hyvä, että SoveLi on jo valtionapukelpoinen järjestö. SoveLin resursseja vahvistamalla olisi enemmän palveluja, joita kansanterveysjärjestöt voisivat hyödyntää.

Lakiehdotus mahdollistaa esimerkiksi hankeavustusten delegoinnin liikuntajärjestön kautta. Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungmanin mielestä hankerathoitus ei ole ratkaisu.

– SoveLi on yhteistoimintajärjestö, joka toimii jäsentensä kautta. Liikuntatoiminta organisoituu järjestöissä ja on vaikea ajatella, että kaikki jäsenyhdistykset liittyvät SoveLiin, Jungman sanoi.
 

Liikuntajärjestöstatus SoveLin kautta?

Myös Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettuja avustuksia on vilauteltu liikuntatoiminnan tukemisessa, koska pääasiallinen rahoitus vammais- ja kansanterveysjärjestöille tulee sieltä. Järjestöjohtajat epäilevät RAY-kanavaa.

– Istun RAY:n hallituksessa ja mielestäni tämä on utopiaa. Perustoiminnan rahoituksena se näyttää vaikealta, paitsi jos RAY:ltä siirretään isoja ryhmiä pois, Lihastautiliiton toiminnanjohtaja Leena Koikkalainen totesi.

Järjestöjen raha-avustuksia tärkeämpänä kysymyksenä on pidetty liikuntajärjestöstatuksen menettämistä. Kuntien liikunta-avustuksia myönnettäessä ministeriön järjestölistaa katsotaan paikoin tarkasti.

– Ainakin mielenterveyspuolella vähätkin rovot ovat finaalissa, jos status menee. Toisaalta, jos SoveLin jäsenjärjestöillä on oikeus käyttää suoraan liikuntajärjestöstatusta, yhdistykset voisivat muodostaa paikallisia yhteenliittymiä SoveLin mandaatilla, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori pohti.


SLU turvaisi liikunnan TELI-rahoituksen ja yhteistyön kautta


Opetusministeriö kerää parhaillaan lausuntoja liikuntalakiehdotukseen. Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry on omassa lausuntoluonnoksessaan pääasiallisuuteen rajaamisen kannalla. Samalla SLU kuitenkin sanoo, että kansanterveysjärjestöjen liikunnan rahoitus turvattaisiin jatkossakin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön yhteistoiminnan, kuten Terveysliikunta-toimikunnan, kautta. Lisäksi SLU ehdottaa valtionapua saavien ja muiden järjestöjen yhteishankkeiden tukemista.

Valtion liikuntaneuvoston Erityisliikunnan jaosto ja Liikuntatieteellinen seura LTS ovat jättäneet liikuntalakiehdotuksesta omat lausuntonsa, jossa ne ovat ilmaisseet huolensa kansanterveysjärjestöjen liikunnan kehittymisestä. Kahdeksan valtionapua saavaa SoveLin jäsenjärjestöä on antanut yhdessä oman lausuntonsa lakiehdotukseen. SoveLi valmistelee omaa lausuntoaan

Teksti: Heidi Hölsömäki

 

Juttu on julkaistu Soveli-lehdessä 2/2009.

 

Lakiehdotus ja lausuntoja siihen:
http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/vireilla_liikunta/liikuntalaki/index.html?lang=fi