Kansallinen aikuisten liikuntatutkimus 2005-2006: Työpaikkaliikunta entistä suositumpaa

23.5.2006

Työyhteisöjen rooli aikuisten terveyttä edistävän liikunnan järjestäjänä on voimistunut. Yksityisten yritysten osuus liikuntapalveluiden tuottajina on kasvanut selvästi. Urheiluseurat ovat kehityksessä mukana, mutta kansanterveysjärjestöjen rooli liikunnan kentässä on edelleen varsin vähäinen, Suomen Kuntoliikuntaliiton toiminnanjohtaja Jorma Savola sanoo.

Suomalaisten aikuisten liikuntatottumusten muutosta selittävät terveysliikunnan kasvava tarve, hyvinvointialan liiketoiminnan vahvistuminen Suomessa ja työyhteisöjen entistä aktiivisempi rooli aikuisten liikuttajina. Liikunnalla on yhä keskeisempi merkitys työhyvinvoinnin edistäjänä.

- Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista voisi sanoa, että työyhteisöjen rooli aikuisten terveyttä edistävän liikunnan järjestäjänä on voimistunut. Yksityisten yritysten osuus liikuntapalveluiden tuottajina on kasvanut selvästi. Urheiluseurat ovat kehityksessä mukana, mutta kansanterveysjärjestöjen rooli liikunnan kentässä on edelleen varsin vähäinen, kiteyttää Kansallisen liikuntatutkimuksen suunnitteluun alusta lähtien osallistunut Suomen Kuntoliikuntaliiton toiminnanjohtaja Jorma Savola.

Työyhteisöjen henkilöstölleen järjestämät liikuntapalvelut entistä suositumpia

Suomen terveyttä edistävän liikunnan veturiksi on noussut työyhteisöjen  henkilöstölleen järjestämä liikunta. Työyhteisöjen liikuntainvestointien intressinä on ensisijaisesti työkyvyn ylläpito ja liikuntatarjonnan kohdentaminen erityisesti terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuviin.

Työpaikkaliikunnan palveluita käyttävät myös terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat. Myös lajikirjo näyttää kasvaneen.

- Liikunnan palvelutuottajat ovat myös löytämässä kasvavat työyhteisöjen  liikuntamarkkinat. Jo tällä hetkellä sen suuruus on noin 280 miljoonaa euroa, lähes kolme kertaa valtion liikuntabudjetin (97,7 milj. euroa) suuruinen, kertoo Jorma Savola.

Vain kolmannes suomalaisista liikkuu riittävästi

Terveyden kannalta riittäväksi liikunnaksi tulkitaan vähintään 30 minuuttia ja vähintään neljä kertaa viikossa sellaista liikuntaa tai kuntoilua, että se on luonteeltaan vähintäänkin hengästyttävää.

Vain reilu kolmannes (36 %) aikuisväestöstä liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Melkein 1,2 miljoonaa suomalaista voi olla tyytyväisiä liikunnan harrastamiseensa.

- Riittämättömästi liikkuvia on peräti 2,1 miljoonaa. Tähän lukuun sisältyvät ne, jotka eivät liiku lainkaan, liikkuvat liian harvoin tai joiden liikunta on teholtaan liian vähäistä, sanoo Jorma Savola.

Naisista suurempi osa kuin miehistä liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Iän mukaan erottuvat 19-25-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat, joista keskimäärää useampi harrastaa kuntoilua riittävässä määrin. Kaikkein eniten riittämättömästi liikkuvia on keski-ikäisten 35-49-vuotiaiden parissa (67 %).

Eri ammattiryhmien väliset erot tällä mittarilla eivät ole suuria. Näyttäisi kuitenkin siltä, että tällä tavalla määriteltynä riittämättömästi liikkuvia löytyy keskimäärää enemmän johtajien sekä yrittäjien ja viljelijöiden keskuudesta.

Kun tarkastellaan erityyppisten liikunnan harrastajien liikunnan riittävyyttä käy ilmi se, että enemmistö kilpa- ja kuntourheilijoista, kuntoliikkujista ja terveysliikkujista harrastaa terveyden kannalta riittävästi liikuntaa.

Eri lajien harrastajista ratsastuksen harrastajat, juoksulenkkeilijät, aerobicaajat ja kuntosaliharjoittelijat liikkuvat ja kuntoilevat keskimäärään useammin terveyden kannalta riittävästi.

Nuorista reilu neljännes kuntoilee voimakkaasti hikoillen. Tuloksissa näkyy, että varttuneiden keskuudessa on tapahtunut pientä siirtymää rauhallisesta ripeään liikuntaan. Nuorempien parissa suunta olisi sen sijaan ripeästä voimaperäiseen ja rasittavaan.

Verkkainen ja rauhallinen kuntoilu yleistyy ikääntymisen mukana. Nuorista 19-25-vuotiaista  16 % ilmoittaa liikkuvansa rauhallisesti kun 50-vuotta täyttäneistä jo 29 %.

Suomalaisten suosikkilajit

Suomalaisen aikuisväestön eniten suosima liikuntamuoto on edelleen kävelylenkkeily. Sitä harrastaa yhteensä reilu 1,8 miljoonaa 19-65 -vuotiasta. Toiseksi suosituinta on pyöräileminen, jonka harrastajamäärä on noin 824 000. Hiihtoa harrastaa 747 000 aikauista. Muita yli puolen miljoonan harrastaja lajeja ovat uinti ja kuntosaliharjoittelu.

Suurten lajien joukkoon edellisten lisäksi voidaan laskea juoksulenkkeily ja sauvakävely. Juoksulenkkeily näyttää nousseen uudelleen kasvu-uralle ja sauvakävelijöiden määrän lisääntymiselle ei näy vielä loppupistettä. Voimistelu on vielä vajaan 300 000 har­rastajan laji. Suomen aikuisväestön kymmenen suosituimman liikuntamuodon joukkoon kuuluvat lisäksi 200 000 harrastajan fyysisesti vaativat lajit, salibandy ja aerobic.

Yli sadantuhannen harrastajan lajeja on edellä lueteltujen lisäksi viisi: jalkapallo, rullaluistelu, laskettelu, sulka- ja lentopallo. Yli 80 000 har­rastajaa on jääkiekolla, tanssilla ja golfilla ja lähes saman verran tenniksellä. Yli 60 000 har­rastajan laji on ratsastus; luistelulla on hieman alle 60 000 harrastajaa.

Kun nyt saatuja tuloksia verrataan vuosien 2001-02 tietoihin, on tiettyjen lajien harrasta­jamäärissä havaittavissa suuria muutoksia.

Kuntosaliharjoittelu on eniten uusia harrastajia saanut lajit. Seuraavaksi eniten ovat kasvaneet juoksulenkkeilyn, sauvakävelyn ja uinnin harrastajamäärät. Myös salibandyn ja voimistelun harrastajamää­rät kasvavat edelleen.

Oma lukunsa lajin suosion lisääjänä on 444 000 suomalaisen harrastama sauvakävely. Sen suosio on lisääntynyt samalla määrällä kuin kävelylenkkeilyn harrastajien määrä on vähentynyt.

Suhteellisesti ottaen harrastajamäärien lisäys on ollut voimakkainta lumilautailussa.

Kuntosalit hyödyntäneet terveysliikunnan suosion kasvun

Kuntosaliharjoittelijoiden määrä (524 000) ylittää ensimmäisen kerran tutkimussarjan aikana puolen miljoonan harrastajan rajan.

Kuntosaliharrastajien määrä on lisääntynyt neljän vuoden aikana 165 000, mikä merkitsee yli 40 000 uutta harrastajaa vuotta kohden.

Kuntosaliharrastuksen yleistymistä voi selittää kuntosalien määrän lisääntymisellä, salien laadun parantumisella ja alan yrittäjien aktiivisella markkinoinnilla. Lisäksi palveluja ostamaan tottuneiden ikäluokkien suhteellinen osuus suomalaista aikuisliikkujista on kasvanut.

Kuntosaliharjoittelun potentiaalisia aikuisharrastajia löytyy enemmän naisten kuin miesten keskuudesta. Potentiaalisia harrastajia on runsaasti ikäluokissa.

Kuntosaliharjoittelusta on tulossa myös varttuneiden ikäluokkien hyväksymä liikuntalaji.

Naiset suosivat yksityisiä liikuntapalveluja, miehet seuroja

Miehet ovat naisia aktiivisempia urheiluseuraihmisiä. Miehistä 17 prosenttia liikkuu seurassa, naisista 9 prosenttia.

Viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana seurat ovat saaneet lisää miehiä ja naisharrastajien määrä on ennallaan. Sen sijaan  työpaikkaliikunta vetää puoleensä lähes yhtä paljon miehiä kuin naisiakin.

- Naiset sen sijaan suosivat selvästi miehiä enemmän yksityisten yritysten tarjoamia liikuntapalveluja. Syy tähän on naisten suosimien lajien, kuten aerobicin, kuntosaliliikunnan yksityinen tarjonta, perustelee Jorma Savola.

Suhteellisesti eniten yksityisten palveluita käyttäviä on 26-34-vuotiaiden keskuudessa. Yksityisten yritysten palveluja käyttävien määrä on selvästi lisääntynyt kaikissa ikäluokissa. Yli 50-vuotiaiden keskuudessa määrä on kolminkertaistunut.

Muita ammattiryhmiä enemmän yksityisten yritysten tarjoamia liikuntapalveluja suosivat toimihenkilöt ja opiskelijat.

Lisätietoja 

ja

Jorma Savola, toiminnajohtaja, Suomen Kuntoliikuntaliitto, puhelin 040-5051866, email jorma.savola@kunto.fi

Sinikka Wallén, viestintäpäällikkö, Suomen Kuntoliikuntaliitto, puhelin 040-8342522, email sinikka.wallen@kunto.fi

www.kunto.fi

KANSALLINEN LIIKUNTATUTKIMUS 2005-2006. Kansallinen liikuntatutkimus on on ainoa säännöllinen liikuntalajien harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Sen tilaajina ovat Suomen Kuntoliikuntaliitto, Nuori Suomi, Suomen Liikunta ja Urheilu, Suomen Olympiakomitea  ja Helsingin kaupunki. Tutkimuksessa on haastateltu yhteensä yli 5500 suomalaista aikuista. Tutkimuksen on toteuttanut TNS Gallup ja rahoittanut opetusministeriö.