Uusi kansanterveyslaki korostaa kuntien vastuuta

23.2.2006

Tammikuussa uudistuneessa kansanterveyslaissa vastuu kuntalaisten terveyden edistämisestä asetetaan kunnille. Terveydenhoidon sijaan uudistus painottaa sairauksien ehkäisyä ja tapaturmien torjuntaa, kirjoittaa Pekka Puska.

Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki on ollut eräs suomalaisen terveydenhuollon kulmakiviä. Luotu terveyskeskusverkosto on vuosikymmeniä menestyksellisesti kantanut vastuuta perusterveydenhuollosta ja sairauksien ehkäisystä. Tämä on varmasti myötävaikuttanut suuriin kansanterveydellisiin saavutuksiimme, jotka ovat kansainvälisestikin tunnettuja. Tällaisista voi mainita sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden tavaton pieneneminen, tupakkasyöpien väheneminen, hammasterveyden paraneminen, odotettavissa olevan eliniän piteneminen jne.

Samaan aikaan on todettava, että maailma muuttuu. Tulee uusia haasteita ja tarpeita. Hiljattain voimaan tullut kansanterveyslain muutos ei sinänsä merkitse suurta organisatorista ja taloudellista muutosta. Sen sijaan uudessa laissa on useita periaatteellisia uudistuksia.

Tärkein tällainen uutuus on, että vastuu kuntalaisten terveyden edistämisestä asetetaan kunnalle kokonaisuudessaan. Vanhan lain lähtökohtahan oli, että terveyskeskus toteuttaa lain edellyttämän työn. Terveyskeskuksella tulee toki jatkossakin olemaan keskeinen rooli. Mutta, kun kuntalaisten terveyttä koskevia päätöksiä tehdään kunnan muillakin toimialueilla, tulee tämä nyt selkeästi ottaa huomioon. Tämä merkitsee myös EU:ssakin todetun ”terveys kaikissa politiikoissa” -periaatteen huomioimista kansanterveyslaissa.

Toinen merkittävä periaatteellinen uudistus on, että uudessa laissa on luovuttu vanhasta ”terveydenhoito” -termistä ja otettu käyttöön modernimpi ”terveyden edistäminen”, joka kattaa siis myös sairauksien ehkäisyn ja tapaturmien torjunnan.

Kun viime aikoina on kannettu aiheellisesti huolta lasten ja nuorten terveysasioista ja tähän liittyen neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon ongelmista, on uudessa kansanterveyslaissa mahdollisuus siihen, että neuvola- ja kouluterveydenhuoltotyöstä voidaan tarkemmin säätää asetuksella. Toistaiseksi tällaista asetusta ei ole valmisteilla, mutta tilannetta neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon suhteen seurataan.

Kansanterveyslaitoksen kannalta tärkeää oli, että uudessa laissa Kansanterveyslaitos, kuten myös Työterveyslaitos ja Säteilyturvakeskus, on otettu mukaan kansanterveystyötä tukeviksi asiantuntijalaitoksiksi. Kun tartuntatautialalla KTL:llä on vahva yhteys kunnalliseen terveydenhuoltoon, uuden lain pohjalta KTL pyrkii vahvistamaan kunnallisen kansanterveystyön asiantuntijatukea myös kroonisten tautien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Tämä koskee erityisesti terveyden sisältöalueita, joissa laitoksen asiantuntemus on vahva.

Lakiuudistuksen hengessä ja muutenkin pyrkien vahvistamaan tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen työtä on tämän vuoden alkupuolella toteutettu laaja terveyden edistämisen maakuntakierros, jossa STM:n ja sen alaisten asiantuntijalaitosten, Kuntaliiton ja järjestöjen sekä toisaalta alueen päätöksentekijöiden ja toimijoiden kesken on käsitelty terveyden edistämisen paikallisia kysymyksiä ja kehittämisen haasteita.

Teksti: Pekka Puska

Tutustu uudsituneeseen Kansanterveyslakiin tästä.

Lähde: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 3/06, Pekka Puska,
www.slu.fi.