Väitös: Liikunnan näkökulmaa kaikkeen kaavoitukseen

4.12.2005

Ei yksikään kaavoittaja tahallaan tee sutta, muistuttaa tasapuolista liikuntapaikkasuunnittelua tutkinut DI Vesa Rajaniemi.

"Suunnittelun virheet voi välttää, kun liikkumista rajoittavat vaikutukset huomataan ajoissa. Siihen tarvitaan liikuntaihmisten ennakoivaa osallistumista”, Vesa Rajaniemi sanoo.

DI Vesa Rajaniemen liikuntasuunnittelun väitöskirja "Liikuntapaikkarakentaminen ja maankäytön suunnittelu - Tutkimus eri väestöryhmät tasapuolisesti huomioon ottavasta liikuntapaikkasuunnittelusta ja sen kytkemisestä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitukseen" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa marraskuun lopulla.  

Rajaniemen kaavoittajille tekemän kyselyn mukaan asukkaiden ja asiantuntijoiden apu on suunnittelijoille tervetullutta ja voi vaikuttaa hyvinkin jokapäiväisiin liikuntamahdollisuuksiin. Myös maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää asukkaiden ja muiden asianosaisten kuulemista. 

Liikunnan oma asiantuntemus riittää vaikuttamiseen

Liikunnan etua yhdyskuntasuunnittelussa voi ajaa ainakin kahdella tavalla.

"Voi ajaa aktiivisesti uusien liikuntapaikkojen rakentamista tai ainakin niiden paikkojen merkitsemistä asemakaavaan myöhempää rakentamista varten, mutta vähintään yhtä tärkeää on toimia vahtina ja valvoa, ettei kaavoituksessa epähuomiossa tehdä huonoja ratkaisuja”, Rajaniemi toteaa.

Kaikki kaavasuunnittelijat eivät ole yhtä liikuntasuuntautuneita kuin Jyväskylän maalaiskunnan kaavatoimistossa työskentelevä entinen aktiiviurheilija Rajaniemi. Ilman liikuntatoimijoiden valppautta kaavoituksessa saattaa jäädä huomaamatta, että väärään paikkaan toteutettu asuinkortteli tai liikerakennus saattaa lopullisesti katkaista tärkeän ulkoilureitin taajaman ulkopuolisille viheralueille.

Kaavaprosessiin pääsee osalliseksi, jos vain huomaa sitä vaatia. Rajaniemen mukaan siihen ei edes tarvita erityisiä valmiuksia, vaan liikuntatoimijoiden oma asiantuntemus riittää. 

”Kannattaa seurata kuntien nettisivuja, joilla on ajantasaista tietoa kaavoituksen alla olevista alueista. Ainakin isommilla kunnilla verkkotiedottaminen on hyvällä tasolla”, hän sanoo. 

Yhteistyötä asukasyhdistysten ja paikallispoliitikkojen kanssa

Rajaniemi myöntää, että mitä valmiimmaksi ehdotuksensa esimerkiksi uudeksi lähiliikuntapaikaksi voi tehdä, sitä helpommaksi sen toteuttaminen tulee käytännössä. Varsinainen asemakaavaprosessi on suhteellisen vähän kaavoittajan työpanosta vaativa, jos tämän pohjaksi on laadittu valmis suunnitelma lähiliikuntapaikasta.

”Hankkeeseen kannattaa ottaa mukaan myös paikallispolitiikassa toimivia luottamushenkilöitä. Hanke voidaan laittaa vireille kuntalain mukaisena kansalaisaloitteena.”

Rajaniemi pitää tärkeänä, että liikunnan asiantuntijat ja asukasyhdistykset kiinnostuisivat myös yleiskaavaan vaikuttamisesta. Koska kaavoittaja on oma-aloitteisesti yhteydessä liikuntaväkeen lähinnä silloin, kun kyse on varsinaisen liikuntapaikan sijoittamisesta, mutta käytännöissä suosituimmat liikuntapaikat on alunperin suunniteltu muuhun käyttöön. 

”Esimerkiksi viheralueiden suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon, että ne ovat ihmisten liikkumiselle tärkeitä paikkoja. Usein kyllä katsotaan, että talot istuvat maisemaan nätisti, mutta viheralueet nähdään vain jäljellejäävänä alueena. Jos viheralueeksi jää vain vaikeakulkuista maastoa, esimerkiksi iäkkäiden ihmisten mahdollisuudet liikuntaan kapenevat.”  

Liikuntamahdollisuuksien kehittäminen yleisesti hyväksyttyä

Kaavoituksessa on aina mukana monia intressejä, joita on soviteltava yhteen. Rajaniemen mukaan liikenteen ja turvallisuuden vaatimukset nousevat yleisesti esiin, mutta myös taloudelliset arvot painavat eivätkä suosi ihmisten omaehtoiselle liikkumiselle tärkeitä rakentamattomia alueita. Liikuntamahdollisuuksien kehittäminen on kuitenkin yleisesti hyväksyttyä. 

Liikkumisen mahdollistavat ja siihen innostavat ratkaisut voivat myös olla aika pienestä kiinni. 

”Kevyen liikenteen väylät ovat ihmisille tärkeitä liikuntapaikkoja, ja tämän voi ottaa huomioon niiden suunnittelussakin. Hyvinkin pienillä pätkillä voidaan luoda lenkkejä, jotka sopivat rullaluistelijoille ja muille käyttäjille paremmin kuin reitit, jotka vain vedetään asuinalueilta keskustaan”, Rajaniemi huomauttaa.

Teksti: Tiinu Wuolio

Diplomi-insinööri Vesa Rajaniemen liikuntasuunnittelun väitöskirjan "Liikuntapaikkarakentaminen ja maankäytön suunnittelu - Tutkimus eri väestöryhmät tasapuolisesti huomioon ottavasta liikuntapaikkasuunnittelusta ja sen kytkemisestä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitukseen" tarkastustettiin Jyväskylän uliopistolla 26. marraskuuta. Vastaväittäjänä toimi professori Helka-Liisa Hentilä (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori (ma) Kimmo Suomi.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health numero 109, 171 s., Jyväskylä, University of Jyväskylä, 2005, ISSN 0356-1070; 109, ISBN 951-39-2286-3. Julkaisua saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 014-260 3487,
myynti@library.jyu.fi.

Lisätietoja: Vesa Rajaniemi, puh. (014) 336 5277, (014) 644 319,
vesa.rajaniemi@jklmlk.fi 

Lähde: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 17/05, Tiinu Wuolio, www.slu.fi.