Tutkimus: Joka kymmenes suomalainen ulkoilee harvoin

17.11.2005

Suomalaisista 15–74-vuotiaista harvoin ulkoilevia on noin 10 prosenttia. Syitä ulkoliikunnan vähäisyyteen löytyy kiinnostuksen puutteesta ja arjen kiireistä, mutta myös helposti saavutettavien ulkoiluolosuhteiden puutteesta.

Suomessa riittää luontoa ja jokamiehenoikeus on varmistanut, että kaikilla on mahdollisuus liikkua luonnossa - periaatteessa. Ulkoilun harrastaminen luonnossa on valtaosalle suomalaisia tärkeä keino liikkua ja virkistäytyä. Kuitenkin noin kymmenen prosenttia väestöstä ulkoilee melko harvoin, ja kolme prosenttia ei juuri lainkaan.

Laajassa (n=10 651) 15–74-vuotiaitten suomalaisten luonnon virkistyskäyttöä kartoittaneessa väestötutkimuksessa selvitettiin, harvoin ulkoilevien taustoja ja syitä harvoin ulkoilemiseen.

”Tutkimuksessa harvoin ulkoileviksi määriteltiin ne, jotka eivät olleet ulkoilleet kertaakaan viimeksi kuluneen kuukauden aikana. 15–74-vuotiaista tällaisia ihmisiä löytyi noin 10 prosenttia”, tutkija Tuija Sievänen kertoo. Sievänen puhui Suomen Ladun Ulkoilusta hyvinvointiin -ulkoilukonferenssissa 10. marraskuuta.

Tutkimuksessa harvoin ulkoilevat jaoteltiin vielä neljään osaan liikkumiskiinnostuksen mukaan. Harvoin ulkoilevista neljännes ei ole ollenkaan kiinnostunut ulkoilusta.  

Terveys suurin rajoite ulkona liikkumiselle

Tulosten mukaan harvoin ulkoilevista suurin osa löytyy iäkkäämmästä väestönosasta. Myös miehiä on harvoin ulkoilevien joukossa enemmän kuin naisia. Ulkoilua estäviä tai rajoittavia tekijöitä löytyi runsaasti. Tärkeimmät tekijät liittyivät terveyteen, luonnossa liikkumisen vaikeuteen, alueille kulkemisen vaikeuteen, ajan, varusteiden ja rahan puutteeseen sekä turvattomuuteen.

”Terveyteen ja liikkumisen vaikeuteen liittyvät tekijät olivat yleisiä niiden vastaajien keskuudessa, jotka eivät olleet ulkoilleet lainkaan viimeisen vuoden aikana, mutta olisivat olleet kiinnostuneita ulkoilemaan. Eniten rajoitteita löytyi niiltä vastaajilta, joilla ei ollut kiinnostusta ulkoilemiseen. Lähinnä tällöin on kuitenkin kyse asenteesta”, Sievänen selittää.

Terveydentilaan ja ulkona liikkumisen vaikeuteen liittyvät rajoitteet lisääntyivät iän myötä; vanhimmassa ikäryhmässä miehistä lähes puolet ja naisista yli 60 prosenttia ilmoitti liikkumisen vaikeuteen liittyvät tekijät tärkeäksi syyksi ulkoilemattomuuteen. Myös ulkoilun turvattomuus oli erityisesti ikääntyneiden naisten kokema rajoite. Ulkoilualueille kulkuun liittyvät vaikeudet ja alueiden puute koettiin tärkeiksi esteiksi sekä vanhimmassa että nuorimmassa ikäryhmässä. Ajanpuute korostui nuorten ja keski-ikäisten keskuudessa. Ulkoiluseuran puute oli nuorilla ja ikääntyneillä naisilla tavallisempi ulkoilun este kuin samanikäisillä miehillä.

"Perheiden luonnossa liikkumismahdollisuuksiin tulisi kiinnittää erityisesti huomiota, koska luontosuhde rakentuu lapsena ja nuorena. Nuoren kaupunkilaissukupolven kiinnostuksen herättäminen ja ylläpitäminen luonnossa ulkoiluun tuo hyötyä pitemmällä tähtäimellä."

"Myös naisten kokemaan turvattomuuteen tulisi kiinnittää huomiota lähivirkistysreittien suunnittelussa ja rakentamisessa taajamametsiin”, Sievänen sanoo.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että harvoin ulkoilevat valikoituvat tiettyihin väestöryhmiin, erityisesti iäkkäisiin ihmisiin. Kaikkien saavutettavissa olevat ulkoilumahdollisuudet lisäävät tasapuolisesti hyvinvointia ja terveyshyötyjä väestön keskuudessa.

”Lähellä olevat turvalliset ulkoilualueet ja niihin helppo pääsy, voivat olla tekijöitä, jotka lisäisivät ulkoilun houkuttelevuutta, myös niiden henkilöiden keskuudessa, jotka ulkoilevat harvoin”, Sievänen muistuttaa.

Teksti: Paula Lehtomäki


Lisätietoa tutkimuksesta: Neuvonen, M., Paronen, O., Pouta, E. ja Sievänen. T. Harvoin ulkoilevat ja ulkoilun rajoittavat tekijät. Liikunta ja Tiedo 05/06. 

Tutkimus kokonaisuudessaan tästä

Lähde: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 16/05, Paula Lehtomäki,
www.slu.fi.