Järjestöosaaminen syntyy yhdessä oppimalla

22.9.2005

Oppimisen tapoja on monia erilaisia. Oppimisen tulisi kytkeytyä eri elämänalueisiin ja olla osa arjen toimintaa. Verkostoituminen auttaa järjestöjä oppimaan yhdessä.

”Osaaminen syntyy oppimisesta. Oppiminen taas on pitkä prosessi. Se on kovaa niin henkistä kuin fyysistä työtä”, johtaja Antti Kauppi Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta sanoo.

Kauppi puhui liikuntaväen ja opetusministeriön yhteisillä järjestöpäivillä 13. syyskuuta Forssassa.

Merkityksellinen oppiminen syntyy eri elämänalueilla tapahtuneista kokemuksista. Toimintakäytännöt oppimiseen muotoutuvat piilevästä aikojen kuluessa muodostuneesta tietoperustasta, joka voi usein olla tiedostamatonta.

"Olemme usein tiedostamattomien ja rutinoituneiden mallien vankeja. Välillä kannattaa pysähtyä miettimään, miksi teemme jotain niin kuin teemme. Merkityksellinen oppiminen syntyy uusista näkökulmista ja rutiinit rikkovista uusista ajattelumalleista ja toimintatavoista.”

Työ täynnä oppimishaasteita

Kauppi muistuttaa, että tärkeää on miettiä, kuinka eri elämänalueet, kuten työ, harrastukset ja koulutus, kytkeytyvät yhteen ja tukevat oppimista.

”Uusien asioiden opettelu ei saisi olla vain irrallista tiedon keruuta, vaan uusi tieto tulisi ankkuroida osaksi omaa arkea ja työtä.”

Oppiminen pitäisikin nähdä osana normaalia työntekoa tai toisaalta, normaalit työtehtävät voitaisiin nähdä oppimistehtävinä.

”Voisimme ajatella uudella tavalla ja nähdä työtehtävät aina uusina oppimistehtävinä. Rutiinitöiden lisäksi työstä pitäisi löytyä myös erilaisia oppimis- ja kehittämistehtäviä. Sen sijaan, että sanomme ´tee näin´, voisimme kysyä, miten sinä tekisit tämän.”

Erilaisten tehtävien lisäksi keskustelut ja haastattelut voivat olla tärkeitä oppimisen välineitä.

”Vaikka meillä on kiire, meidän pitäisi antaa lisää aikaa kuuntelemiselle, sillä se on ehkä tärkein oppimisen väline omassa arjessa”, Kauppi muistuttaa.

Yhteisö oppii yksilöiden ja verkostojen kautta

Oppimiseen on monenlaisia tapoja ja malleja. Oppiminen voi olla uudistavaa, reflektiivistä tai uusintavaa. Myös ei-oppiminen eli pitäytyminen vanhoissa tavoissa ja malleissa, on yksi oppimisen muodoista.

”Erilaisissa tilanteissa tarvitaan erilaista oppimista. Joskus mallioppiminen voi olla paras tapa oppia. Välillä taas oman toiminnan arvioiminen tai uusien toimintamallien kehittäminen antavat ahaa-elämyksen uuden oppimiselle”, Kauppi sanoo.

Vaikka oppijana on yksilö voi yhteisössä oleva oppimista tukeva ilmapiiri kannustaa oppimaan. Myös ohjaajan rooli voi olla tärkeä.

”Oppiminen ei tapahdu tyhjiössä. Sosiaalisella ympäristöllä on aina vaikutusta siihen, kuinka oppiminen tapahtuu. Vaikka yhteisö oppii siinä toimivien yksilöiden kautta, yhteisö oppii myös ryhmänä. Kun yksilöiden oppimistavat kytkeytyvät yhteen, voi syntyä uusi yhteisön oppimiskulttuuri”, Kauppi muistuttaa.

Verkostoissa opitaan muilta

Yksi nykypäivän tärkeimmistä oppimismuodoista on oppiminen verkostoissa. Verkostossa oppiminen lähtee kahden tai useamman toimijan yhteisten intressien, solmukohtien löytämisestä.

”Mikään organisaatio ei voi nykymaailmassa toimia tai oppia yksin. Oppiminen ylittää yhteisöjen rahat. Verkostojen avulla, voimme oppia muilta.”

”Vertaamalla toisten parhaita käytäntöjä, nykytilaa ja sitä, miten ja miksi muissa järjestöissä toimitaan tietyllä tavalla, voimme oppia uusia tapoja toimia. Kumppanuus ja yhdessä oppiminen vaativat aitoa yhteisyyttä. Lähtökohtana on luottamus”, Kauppi sanoo.

Järjestöpäivillä keskustelua herätti myös se, kuinka paljon ollaan valmiita uhraamaan oppimisen nimissä. Oppiminen ei saakaan olla itseisarvo. Oppiminen ja uudistuminen ovat kuitenkin tärkeitä, jotta ihmiset ja organisaatiot pysyvät mukana nykypäivän kiivaassa muutoksessa. Oppiminen myös vaikuttaa myönteisesti ilmapiiriin, motivaatioon ja työntekijöiden viihtymiseen.

”Oppiminen ei ole vain järjellistä toimintaa vaan siihen liittyy usein myös monenlaisia tunteita ja elämyksiä. Oppimisen tavoite ei olekaan vain osaamisen kasvu vaan oman elämän hallinnan lisääntyminen”, Kauppi sanoo.

Teksti: Paula Lehtomäki, Kuva: Anu Halonen

Lähde: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 12/05, Paula Lehtomäki, www.slu.fi.