Raija Mattila: Osaamisen vahvistaminen on liikunnan lisäresurssien hyvä kohde

6.3.2005

Opetusministeriön liikuntayksikön päällikkö, kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila uskoo, että lisäämällä ohjaajien ja valmentajien osaamista lisätään myös kaikkien toimijoiden motivaatiota. Tätä kautta myös liikkuvien ihmisten määrää voidaan lisätä.

Liikunnan valtion tuki on noususuunnassa, kun valtion liikuntabudjetissa liikunnalle osoitettiin tälle vuodelle 4,9 miljoonaa euroa viimevuotista enemmän. Opetusministeriö puolestaan jakoi liikuntajärjestöille 1,8 miljoonaa euroa enemmän avustuksia verrattuna vuoteen 2004.

Liikunnan lisärahoitus budjettiin mahdollistui, kun toivottu uutinen veikkausvoittovarojen jakosuhdelain nopeutumisesta toteutui niin, että kirjastomäärärahat esitetään kokonaan siirrettäväksi verovaroista katettaviksi vuonna 2010, eli kaksi vuotta aiempaa päätöstä nopeammalla aikataululla.

Seuraava looginen kysymys kuuluukin, kuinka liikunnalle ohjautuvaa lisärahaa tulisi käyttää.

”Kirjastomäärärahojen budjettiin siirtämisen nopeuttaminen tuo eduskunnan taholta selkeää poliittista ohjausta liikuntamäärärahojen kasvuun. Eduskunnan painopiste liikuntapolitiikassa on selkeästi lasten ja nuorten liikunnan lisäämisessä ja terveyttä edistävän liikunnan kasvattamisessa. Liikunnalle tälle vuodelle tulleesta 3,1 miljoonan euron lisäyksestä ohjattiin 0,5 miljoonaa euroa liikunnan koulutuskeskusten toimintaan”, kertoo kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila.

Muutoinkin opetusministeriön määrittelemät painopisteet tulevat säilymään ennallaan. OPM:n strategiassa tärkeällä sijalla ovat kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja osallistumisen lisääminen, väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kansainvälinen menestys eettisesti kestävästi ja suomalaisen liikuntapolitiikan johtamisjärjestelmän kehittäminen.

”Suomalaista huippu-urheilun tukipolitiikkaa tullaan arvioimaan vuoden 2006 talousarviovalmistelun aikana hyvin pitkälle ns. Kivistön työryhmän loppuraportin pohjalta”, Mattila sanoo.

”Henkilökohtainen näkemykseni on, että maailman muuttuessa yhä sirpaleisemmaksi, on osaamisella entistä keskeisempi rooli myös liikunnassa. Kun löydetään keinot, millä ohjaaja- ja valmentajakoulutusjärjestelmää voidaan kehittää, löytyy siihen varmasti tukea”, lupaa Raija Mattila.

”Kun ohjaajat ja valmentajat osaavat asiansa, syntyy motivaatiota niin ohjaaja- kuin harrastajapuolellekin. Tästä voisi ainakin toivoa aiheutuvan myös harrastamisen määrän nousua.”

Paikallistaso saa välillisesti tukea

Suomalaisessa liikuntapolitiikassa työnjako on vakiintunut sellaiseksi, että valtio rahoittaa kansallisia ja alueellisia liikuntahankkeita ja kunnat paikallistason liikuntaa. Lisääntyneiden liikuntamäärärahojen myötä on liikuntaväen keskuudessa herännyt kysymys, voisiko valtio tukea suoraan myös paikallistason liikuntaa.

”Tällä hetkellä laki ei mahdollista paikallistasoisen seuratoiminnan suoraa yleisavustamista. On kuitenkin muistettava, että valtio tukee paikallistasoa merkittävästi välillisesti. Kunnat saavat valtionosuuksia, joista kohdistuu seuratasolle tukea. Samoin ohjelmatason, kuten lasten ja nuorten liikuntaohjelman, terveysliikuntaohjelman ja Hyvä Seura –ohjelman, rahoituksesta hyötyvät myös paikallistason toimijat aivan samoin kuin valtion liikuntapaikkarakentamisen tuesta hyöty tulee myös suoraan paikallistasolle”, luettelee Raija Mattila.

”Toki on aina hyvä pohtia, onko tällainen työnjako oikea kansalaistoiminnan elinvoiman säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.”

Liikunnan osuus veikkausvoittovaroista on tällä hetkellä lain mukaan 25 prosenttia. Eduskunnan suunnasta on esitetty puheenvuoroja myönteisten budjettiuutisten jälkeen prosenttiosuuden noususta. Raija Mattila ei näe tällä hetkellä tätä realistisena.

”Ymmärrän hyvin liikuntaväen näkemyksiä, sillä lisärahalle olisi varmasti sellaisia kohteita, joissa oikeita tuloksia saataisiin aikaan. Silti en näe ajankohtaa prosenttiosuuden nostamiselle kovin otollisena. Tällä hetkellä euromääräistä nousua tulee kirjastomäärärahojen nopeuttamisen vuoksi automatiikalla ja keskeistä onkin nyt näyttää, mitä tällä lisärahalla saadaan aikaiseksi. Tämä on tärkeämpää kuin hamuta tässä vaiheessa kasvua prosenttiosuuksien muutoksen kautta.”

Teksti: Henry Järvinen

Lähde: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 03/05, Henry Järvinen, www.slu.fi