Esteetön luontoliikunta kiinnostaa yli rajojen

5.11.2004

Ryhmä saksalaisia tutustui Pohjois-Satakunnan elämyspalveluihin ja niiden soveltumiseen erityisryhmille. Kuvassa vas. kehitysvammaisen Manuel-pojan äiti Gabriele Wagensoner, Saksan MS-liiton hallituksen jäsen Christian Schmid, Gabrini-koulun vararehtori Engelbert Broich ja alueellisen Leader+-ohjelman toiminnanjohtaja Klaus Amann.
Ryhmä saksalaisia tutustui Pohjois-Satakunnan elämyspalveluihin ja niiden soveltumiseen erityisryhmille. Kuvassa vas. kehitysvammaisen Manuel-pojan äiti Gabriele Wagensoner, Saksan MS-liiton hallituksen jäsen Christian Schmid, Gabrini-koulun vararehtori Engelbert Broich ja alueellisen Leader+-ohjelman toiminnanjohtaja Klaus Amann.
Andreas Schaible piti mönkijälläajamisen jälkeen seuraavaksi eniten uinnista. Tässä hän polskuttelee Kankaanpään kuntoutuskeskuksen altaassa.
Andreas Schaible piti mönkijälläajamisen jälkeen seuraavaksi eniten uinnista. Tässä hän polskuttelee Kankaanpään kuntoutuskeskuksen altaassa.

Esteetön luontoliikunta kehittyy ja verkostoituu vauhdilla Suomessa. Nyt myös saksalaiset ovat kiinnostuneita elämysmatkoista, joita suomalaiset ovat kehittäneet erityisryhmille soveltuviksi

Saksassa esteetön luontoliikunta on vielä lapsenkengissä verrattuna Suomeen. Pohjois-Satakunta on yksi alue, jossa luontoliikuntaa on kehitetty useamman vuoden ajan yksityisen-, julkisen- ja järjestösektorin yhteistyönä.

Lokakuussa Kankaanpäässä vieraili 14 hengen saksalaisryhmä.

"Tulimme katsomaan, mitä voisimme täältä oppia. Voisimme myös tehdä vuosittaisen lomamatkamme Etelä-Euroopan sijaan tänne", sanoi Gabrini-koulun vararehtori Engelbert Broich.

Saksalaiset tutustuivat Kankaanpään seudun erityisryhmätoimintaan monipuolisesti; erityiskouluista vammaisyhdistyksiin ja kuntoutuksesta luontoliikuntaan. Kiinnostusta herättivät matkailu, esteettömyys ja integraatio, joita vieraat haluavat edistää myös omassa maassaan.

Pyörätuolista mönkijäkuskiksi

Elämyspalveluja tuottaa Pohjois-Satakunnassa nykyisin 10 yrittäjää tai palveluntarjoajaa. Ne pystyvät tarjoamaan erityisryhmille luontoelämyksiä muun muassa melonnan, ratsastuksen, lintujen bongauksen sekä mönkijöillä ja moottorikelkalla ajelun merkeissä.

Saksalaiset vieraat pääsivät testaamaan palveluja yhden päivän ajan. Mukana oli asiantuntijoiden lisäksi muutamia kehitysvammaisia ja MS-tautia sairastavia ihmisiä.

Pyörätuolia käyttävä 15-vuotias Manuel Wagensoner ihastui mönkijällä ajamiseen.

"Manuel ajoi ensimmäistä kertaa elämässään mönkijällä, se oli ehdottamasti reissun kohokohta. Hän sanoi heti, että tällainen pitää saada kotiin. Veljeni maatilalla olisi hyvä ajella, mutta laite taitaa olla vähän liian kallis", sanoi Manuelin äiti Gabi Wagensoner.

Tavoitteena palvelujen tehokkaampi markkinointi

Saksalaisten ja suomalaisten tapaaminen oli osa Leader+-esiselvityshanketta, jossa pohditaan uusia alueellisia yhteistyömahdollisuuksia. Vierailun tavoitteena oli konkretisoida tulevaa yhteistyötä, johon haetaan projektirahoituksia.

Projektivastaava Marja Hakamäen mukaan luontomatkailun markkinointi on seuraava konkreettinen haaste, johon ryhdytään yhteistyössä suomalaisten ja saksalaisten kanssa.

"Saksassa on erityisryhmien matkailun edistämiseen keskittynyt matkailuyhdistys Hopfenland Hallertau, joka on luvannut auttaa meitä palvelujen markkinoinnissa. Me taas voimme tarjota tietotaitoamme saksalaisille heidän esteettömien palvelujensa kehittämiseen", Hakamäki kertoo.

Hakamäen mukaan tavoitteena on kertoa palveluista ja niiden vaativuustasoista nykyistä paremmin sekä suomalaisille että ulkomaalaisille erityisryhmille. Pohjois-Satakunnan elämysyrittäjät markkinoivat palvelujaan yhteisillä Reima Country -verkkosivuilla, mutta varsinaista erityisryhmille kohdistettua markkinointia on vielä kehitettävä.

"Esimerkiksi Reima Countryn kotisivuilta voisi löytyä enemmän tietoa erityispalveluista, ja siitä, mitä vaatimuksia liikkumiselle on. Lisäksi on luotava laatuluokitukset ja toteutettava palveluista myös englannin- ja saksankieliset versiot."

Yksi luontomatkailuun liittyvä haaste on erilainen kieli ja kulttuuri. Tavoitteena on Hakamäen mukaan myös, että saksalaisia pystyttäisiin palvelemaan ainakin osittain heidän omalla kielellään.

Teksti ja kuvat: Heidi Hölsömäki

Soveltava Liikunta SoveLi ry