Ilkka Vuori: Harrastamisen määrä ei ole lisääntynyt

27.8.2004

Liikunta-aktiivisuuden kehitys ei suotuisista olosuhteista huolimatta ole lisääntynyt viime vuosina. Suuntana on ennemminkin nousun sijasta lasku. ”Suomalaisten liikunta-aktiivisuuden kasvu on pysähtynyt”, toteaa professori Ilkka Vuori tuoreessa Public Healt Report -julkaisussa. ”1990 –luvun puoliväliin asti jatkunut fyysisen aktiivisuuden kasvu on viimeisen kahdeksan vuoden aikana pysähtynyt paikoilleen”, hän jatkaa

Ilkka Vuori: Harrastamisen määrä ei ole lisääntynyt
Liikunta-aktiivisuuden kehitys ei suotuisista olosuhteista huolimatta ole lisääntynyt viime vuosina. Suuntana on ennemminkin nousun sijasta lasku.

”Suomalaisten liikunta-aktiivisuuden kasvu on pysähtynyt”, toteaa professori Ilkka Vuori tuoreessa Public Healt Report -julkaisussa. ”1990 –luvun puoliväliin asti jatkunut fyysisen aktiivisuuden kasvu on viimeisen kahdeksan vuoden aikana pysähtynyt paikoilleen”, hän jatkaa.

Raportissaan ”Physical Activity Policy and Program Development: The Experience in Finland” Vuori analysoi suomalaisen liikuntakulttuurin tilaa ja tulevaisuutta. Analyysi sisältää muun muassa sen, että vapaa-ajanliikunta ja hyötyliikunta eivät ole lisääntyneet viime vuosina suotuisasta yhteiskunnan poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä huolimatta. Vaikka kasvua ei viime vuosina ollakaan saavutettu, perinteikäs vapaaehtoistyöllä toimiva seuratoiminta ja lukuisat onnistuneet eri tahojen uudet liikuntaprojektit ovat pitäneet luvut vakaina.

”Havainto kertoo siitä, että vaikka olosuhteet ovat suotuisia, fyysisen aktiivisuuden lisääminen teollisuusmaissa on vaikeaa”, toteaa Vuori.

Suomalaiset osallistuvat vapaa-ajan liikuntaan enemmän kuin suurin osa muista eurooppalaisista. Mahdollisuudet muihin, ei fyysistä aktiivisuutta vaativien vaihtoehtojen valitsemiseen, ovat kuitenkin kasvaneet. ”Kiusaus vaihtaa liikunta muuhun toimintaan on lisääntynyt”, pohtii Vuori.

Kehityskasvu pysähdyksissä

Liikuntapolitiikan lähtökohtainen tavoite on nostaa fyysisen aktiivisuuden tasoa Suomessa. Viime vuosikymmenien liikuntapolitiikan muutos kohti kaikkia koskevaa terveysliikuntaa ja tätä tavoitetta tukevat kampanjat ovatkin olleet onnistuneita ja fyysinen aktiivisuuden taso on ollut pitkään kasvussa niin nuorten, työikäisten kuin vanhemman väestön keskuudessa.

”Vaikka osallistumisen taso vapaa-ajan liikuntaan on korkealla, kattotasoa ei kuitenkaan olla vielä saavutettu”, Vuori mainitsee. Viime vuosina aktiivisuuden lisääntyminen on pysähtynyt ja erityisesti työmatka- ja muu hyötyliikunta kävellen ja pyöräillen on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä.

Vaikka fyysisen aktiivisuuden kasvu on ollut viime vuosina pysähdyksissä, liikuntakulttuurin tilanne ei kuitenkaan ole huono. Systemaattinen pitkän aikavälin toimintapolitiikka, lamavuosiin nähden parantuneet taloudelliset lähtökohdat sekä lukuisat ohjelmat ja hankkeet tarjoavat paljon uusia mahdollisuuksia. Toisaalta myös suomalaisten myönteinen suhtautuminen urheiluun ja vahva urheilukulttuurin traditio ovat tekijöitä, jotka ovat auttaneet pitämään luvut tasaisina ja estäneet aktiivisuuden vähenemisen.

”Suomessa voimme katsoa saavuttaneemme määrätietoisen toiminnan avulla liikunnankin alueella ”torjuntavoiton”, kun taas useimmissa maissa vapaa-ajan liikuntakin on vähentynyt, työhön ja päivittäisiin toimintoihin liittyvästä fyysisestä aktiivisuudesta puhumattakaan", Ilkka Vuori sanoo.

Tukeva liikuntapolitiikka tärkeää

”Vaikka liikunnan terveydelliset vaikutukset tiedetään, liikunnan sijoittaminen tarpeeksi tärkeään asemaan poliittisessa päiväjärjestyksessä on ollut vaikeaa”, Vuori toteaa.

Jotta liikunnan ja muun fyysisen aktiivisuuden taso saataisiin pidettyä edelleen vakaana, tarvitaan tulevaisuudessa todellista yhteistyötä uusien ja vanhojen kumppanien kesken kaikilla elämän osa-alueilla. Yhteistyö urheilujärjestöjen ja poliitikkojen välillä on välttämätöntä, jotta liikunnan luomat edellytykset ihmisten toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi voitaisiin saavuttaa. Erityisesti viranomaisten ja kansalaisyhdistysten tulisi pyrkiä yhteistyöhön niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla elävien verkostojen syntymiseksi.

Liikuntaa terveyden hyväksi

Ilkka Vuori suhtautuu terveysliikuntaan innovaationa, johon on haettava uusia näkökulmia tässä ajassa. ”Terveysliikunta on suhteellisen uusi ilmiö, joka nousi Suomessa kiinnostuksen kohteeksi 1980–luvulla, joskin vasta 1990–luvulla on alettu ymmärtää sen todellinen merkitys väestön henkisen ja fyysisen terveyden edistäjänä”, Ilkka Vuori sanoo.

Tieteellisen tiedon hankinnan liikunnan terveysvaikutuksista voidaan katsoa alkaneen 1950-luvun alkupuolella englantilaisen professorin Jeremy Morrisin tehdessä havaintoja ja analyysejä Lontoon bussikuljettajien terveydentilasta ja suhteesta liikuntaan. Vuori nostaa esiin tieteellisen tutkimuksen tärkeyden terveysliikunnalle ja muistuttaa, että yhä voimistuvan tiedon keruun ja analysoinnin tuloksena terveysliikunnalle on muodostunut vahva tieteellinen perusta, joka toimii lähtökohtana monien sairauksien ehkäisylle ja hoidolle.

Terveysliikunta on saavuttanut merkittävän ja pysyvän aseman Suomen yhteiskuntapolitiikassa ja Suomea voidaankin pitää edelläkävijämaana terveysliikunnan yhteiskunnallisessa edistämisessä. Terveysliikunnan merkityksen kasvusta kertoo myös opetusministeriön vuonna 1995 tekemä päätös muuttaa liikuntajärjestöjen valtionavun jakoperusteita yhä enemmän terveysliikuntaa suosivaan suuntaan.

Paljon haasteita tulevaisuudelle

Terveysliikunta on vähitellen noussut yhdeksi liikuntapolitiikan avainalueeksi, joka näkyy yhteiskunnan merkittävien tahojen luottamuksena ja sitoutumisena sen edistämiseen. Terveysliikunta onkin noussut monien projektien pääaiheeksi. Onnistuneista Liikunta-Suomi- ja Kunnossa Kaiken Ikää -hankkeista sekä muista projekteista huolimatta paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta terveysliikunta tulisi yhä pysyvämmin osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa ja ihmisten jokapäiväisiä käytänteitä.  

Hyvä onkin huomata, että vaikka eri liikuntajärjestöt liikuttavat säännöllisesti yli 800 000 henkilöä, monien liikunta-, kansanterveys- ja sosiaalijärjestöjen toiminnassa terveysliikunnalla ei ole vielä merkittävää osuutta.

”Terveysliikunnan aktiivinen esiin nostaminen vaatii vielä paljon työtä, vaikka pääasiallisesti terveysliikunnan edistämiseksi ovat niin säädösten, rakenteiden, toimintojen ja voimavarojen suhteen sitoutuneet kaikki hallinnon alat”, Vuori sanoo.

Professori Ilkka Vuori on elämäntyönään keskittynyt herättämään ajatuksia suomalaisesta liikuntapolitiikasta. Hän on tehnyt tutkimusta terveyttä edistävästä liikunnasta ja koonnut aiheesta myös käytännönläheisiä oppaita terveydenalan ammattilaisille. Viimeisimpänä on julkaistu vuonna 2003 ilmestynyt Lisää Liikuntaa -teos. Ilkka Vuori toimii myös SLU:n hallituksen jäsenenä.

Teksti: Paula Lehtomäki

Lähde: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma, 11/04, Paula Lehtomäki, http://www.slu.fi/