Liikunnasta iloa ja tukea mielenterveyskuntoutujille

11.6.2004

Mielenterveyskuntoutujille on toistaiseksi ollut tarjolla vain vähän heille soveltuvaa liikuntaa, vaikka liikunnalla on selkeästi todettu olevan merkitystä kuntoutumisen ja toimintakyvyn kannalta.

Mielenterveydelliset häiriöt ovat nykyisin yleisin eläköitymistä ja pitkäaikaista työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Psyykkinen pahoinvointi on lisääntynyt, mutta mielen ongelmien laajuus ei näy vastaavasti suomalaisessa terveyspolitiikassa. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä ja vaikeuttavat vähintään joka viidennen aikuisen arkipäivässä selviytymistä.

Mielenterveystyön ammatillisia palveluita käyttää 200 000 - 300 000 ihmistä ja lääkkeitä käytetään nykyisin huomattavasti aiempaa enemmän. Kuitenkin soveltavaa liikuntatoimintaa on nykyisin tarjolla vain 10 000 mielenterveyskuntoutujalle.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmisti yhteistyössä liikunnasta vastaavan opetusministeriön kanssa vuoden 2001 lopulla laajan mietinnön terveysliikunnan edistämisestä. Terveysliikunnan neuvottelukunta on jakanut vuodesta 2003 alkaen kahden ministeriön kautta hankemäärärahoja erilaisiin terveysliikunnan kehittämiskohteisiin. Tuetuista osa-alueista yksi on ollut mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminta.  Valtakunnallinen Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishanke (2003-2005) sai vuonna 2003 avustusta edellä mainituilta ministeriöltä 80 000 euroa ja kuluvana vuonna 90 000 euroa.

Hanke on kolmivuotinen ja perustuu opetus- ja sosiaali- ja terveysministeriön terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintöön (KM 2001:12) Mietinnön suosituksen mukaan kuntien ja mielenterveysalan järjestöjen tulisi kehittää yhteistyössä mielenterveyskuntoutujien liikuntatoimintaa. Hankkeen taustaorganisaationa on Suomen Mielenterveysseura.

Hankkeeseen on valittu yksitoista kuntaa, joilla on halukkuutta kehittää mielenterveyskuntoutujien liikuntatoimintaa sekä luoda uusia malleja toiminnan järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kunnat on valittu siten, että saadaan mahdollisimman monipuolisesti tietoa ja malleja mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminnasta.

Hankkeen kunnat ovat; Vantaa, Porvoo, Vaasa, Laukaa, Iisalmi, Juuka, Oulu, Kalajoki, Pudasjärvi, Kemi ja Posio. Kunnissa kehittämistyöstä vastaavat projektin yhdyshenkilöt ja kuntatyöryhmät. Kuntien toimintaa tuetaan kuntakohtaisella määrärahalla, joka vuonna 2003 oli 19 000 euroa ja kuluvana vuonna noin 26 000 euroa.

Mielenterveyskuntoutujille lisää liikuntatoimintaa

Hankkeen tavoitteena on mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminnan lisääminen kokeilukunnissa laajan kunta –ja järjestö- yhteistyöverkoston avulla. Tärkeää on suunnittelu ja mallin kehittäminen siten, että perustetut liikuntaryhmät vakiinnuttavat toimintansa kunnissa.

Lisäksi tavoitteena on liikuntatilanteen ja yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen sekä koulutuksen ja tiedon tuottaminen käytännöistä ja toimintamalleista. Yhtä oikeaa mallia liikuntatoiminnan järjestämiseen ei ole ja siksi onkin tärkeää, että kukin kunta kehittää toimintatavan, joka vastaa sen omia tarpeita ja resursseja.

Kunnissa vuosi 2003 oli toiminnan organisoimista, mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminnan peruskartoituksen- ja kehittämisohjelmien laatimista sekä uusien ryhmien käynnistämistä. Kuntien tilanne eroaa toisistaan sen mukaan, mitkä asiat kunnat priorisoivat tärkeimmiksi. Useissa kunnissa toimijoiden ja liikuntaryhmien ohjaajien koulutus sekä toimivan yhteistyöverkoston rakentaminen on todettu tärkeimmiksi alkutoimenpiteiksi. Kehittämispäiviä ja yhteistyöfoorumeita on järjestetty tarpeiden mukaan.

Pilottikunnat edelläkävijöinä

Vuoden 2003 aikana uusia mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmiä perustettiin pilottikuntiin noin kaksikymmentä, liikkujia ryhmissä on ollut hieman alle 190 henkilöä. Lisäksi mielenterveysalan järjestöjen ja psykiatristen sairaaloiden ryhmiä avattiin kaikille kuntoutujille. Aikaisempaa mielenterveyskuntoutujien liikuntatoimintaa kunnissa ei juurikaan ole ollut tai se on ollut hyvin vähäistä.

Tällä hetkellä kokeilukunnista luodaan toimivaa yhteistyöverkostoa muun muassa liikunta- ja sosiaali- ja terveystoimien kesken. Lisäksi hankkeen keskeisiksi haasteiksi on noussut kuntoutujien aktivoiminen, mielenterveysalan järjestöjen yhteistyö ja eri toimijoiden sitoutuminen paikallisten työryhmien työhön. Kuntoutujien aktivoiminen on ollut helpompaa, kun kuntoutujille on löydetty ennestään tuttuja ”saattajia” liikuntaryhmiin.

Kunnat ovat pääosin saaneet työnsä organisatorisen pohjan valmiiksi, mutta odotuksia toiminnan laajentamiseksi on vielä olemassa. Toivottavaa olisikin, että liikunta- sekä sosiaali- ja terveystoimi (mielenterveystyö) saisivat yhteistyöverkoston laajenemaan, jotta mielenterveyskuntoutujien ryhmätoimintojen kehittäminen ja laajentaminen helpottuisi.

Olennaista on saada tieto terveyttä ja toimintakykyä edistävästä liikunnasta perille. Tämä ei onnistu ilman laajaa yhteistyötä hallintokuntien kesken. Tähän onkin pyritty muun muassa terveysliikunnan sisällyttämisellä kuntien hyvinvointiohjelmiin osaksi mielenterveyspoliittisia ohjelmia. Odotuksena on, että kunnat kykenevät lisäämään mielenterveyskuntoutujien liikunta hankkeen aikana siten, että kokemuksia voidaan välittää hankkeen aikana ja sen lopulla kaikkiin kuntiin.

Lisätietoja:  http://www.mielenterveysseura.fi/

SLU:n jäsenjärjetsöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma, 10/04, www.slu.fi