Kansallinen liikuntasuositus toteutuu joka kolmannella lapsella

19.12.2016

Sekä objektiivisesti liikemittarilla mitatun (34 %) että kyselytiedon (31 %) mukaan kolmasosa lapsista ja nuorista saavutti liikuntasuosituksen eli liikkui reippaasti tai rasittavasti vähintään 60 minuuttia päivittäin. Pojat saavuttivat suosituksen useammin kuin tytöt ja nuoremmat ikäryhmät useammin kuin vanhemmat ikäryhmät.

Liikkumisen väheneminen murrosiässä on edelleen kansallinen huolen aihe. Mitatusti vain joka kymmenes 15-vuotias saavutti liikuntasuosituksen. Pojat liikkuivat reippaasti ja rasittavasti enemmän kuin tytöt. Tytöt puolestaan liikkuivat poikia yleisemmin kevyesti.

Tiedot käyvät ilmi LIITU – Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimuksen 2016 tuloksista.

Lapset ja nuoret käyttivät hieman yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai makuulla (7 t 44 min). Istuen tai makuulla vietetyn ajan määrä lisääntyi merkittävästi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Seisomiseen käytetty aika näyttäisi lisääntyvän nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Tytöt seisoivat ja tauottivat istumistaan jonkin verran poikia enemmän.

Ruutuaikaa kertyy tämän päivän lapsille ja nuorille paljon, sillä vain viisi prosenttia 9–15-vuotiaista arvioi viettävänsä ruudun ääressä korkeintaan suositellun kaksi tuntia. Noin puolelle lapsista ja nuorista kertyi yli kaksi tuntia ruutuaikaa vähintään viitenä päivänä viikossa, 15-vuotiaille selvästi enemmän kuin 9-vuotiaille. Vähäisellä liikkumisella oli selvä yhteys ruutuaikaan – lapsille ja nuorille kertyi ruutuaikaa sitä useampana päivänä, mitä vähemmän aktiivisia he liikunnallisesti olivat.

Seuratoimintaan osallistuminen yleisempää

Urheilua seurassa harrastavien 11–15-vuotiaiden osuus on kasvanut parin viime vuoden aikana 54 prosentista 58 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan urheiluseurat tavoittavat nykyisin noin yhdeksän kymmenestä lapsesta ja nuoresta, sillä vain 13 prosenttia kyselyyn vastanneista ei ollut koskaan osallistunut urheiluseuratoimintaan. Lapset ja nuoret harrastavat yhä enemmän liikuntaa ohjatusti, nuoremmissa ikäryhmissä erityisesti urheiluseuroissa ja vanhemmissa myös yksityisen sektorin piirissä.

Lapset ja nuoret kokivat itsensä liikunnallisesti päteviksi

Tulokset kuitenkin osoittivat, että koettu liikunnallinen pätevyys laskee 11–15 ikävuoden välillä. Liikunnallisten onnistumisten aikaansaaminen olisikin erityisen tärkeää juuri nuorille. Huomio tulisi kiinnittää etenkin tyttöihin, joiden pätevyyden tunne oli alhaisempi kuin pojilla kaikissa ikäryhmissä.

LIITU – Lasten ja nuorten kansallinen liikuntakäyttäytymisen trendiseurantatutkimus

LIITU on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja UKK-instituutin johdolla toteutettava tutkimus, jossa kerätään kahden vuoden välein koko maan kattavasti tietoa ajassa tapahtuneista muutoksista (trendeistä) 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudessa, liikuntakäyttäytymisessä ja passiivisessa ajanvietossa sekä näihin yhteydessä olevissa tekijöissä.

LIITU-tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Vuoden 2016 LIITU-aineisto on tähän mennessä kattavin kansallinen tutkimus, jossa lasten ja nuorten liikkumista ja paikallaanoloa on mitattu objektiivisesti. LIITU 2016 -kyselyyn vastasi yhteensä 7565 lasta ja nuorta 367 koulusta. Liikemittarit olivat käytössä 3284 suomenkielisellä lapsella ja nuorella.

Lähde: Sami Kokko & Anette Mehtälä (toim.) (2016) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja

Tutkimusraportti on vapaasti saatavilla osoitteesta http://www.liikuntaneuvosto.fi

Lisää tietoa tutkimuksesta löytyy sivulta https://www.jyu.fi/sport/laitokset/tutkimusyksikot/tetk/liitu


Lähde: Jyväskylän yliopisto