Ministeri Rehula: "Kuntien valtionosuusjärjestelmään tulossa kannuste terveyden edistämiseen"

28.5.2016

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus ja siihen liittyvä uusi aluehallintomalli huolettavat kuntien erityisliikunnanohjaajia. Pelkona on, että 80-luvulla käynnistynyt ja kansainvälisestikin mullistava erityisliikunnanohjaajamalli muuttaa radikaalisti muotoaan ja lopulta jää historiaan kuntien tehtävien rakenteellisessa myllerryksessä.

Erityisliikunnanohjaajan työ on merkittävää monella eri mittarilla, mutta talouskurimuksessa viruvat kunnat mittaavat asioita ensisijaisesti euroissa. Erityisliikunta on mitä enimmissä määrin ennalta ehkäisevää työtä, sen tulokset näkyvät kunnissa säästöinä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Erityisliikunta kuuluu suurimmassa osassa Suomen kunnista loogisesti liikuntapalvelujen alle. Liikuntapalvelut jäävät jatkossakin kuntien tehtäviksi. Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat sote-uudistuksen maaliin saattamisen jälkeen kuulumaan maakunnan vastuulle.

Kysymys kuuluu, miksi kunnat enää panostaisivat tähän ennalta ehkäisevään työhön, kun siitä ei koidu niille samanlaista taloudellista hyötyä kuin aiemmin?

– Sote-lain valmistelussa on tavoitteena, että luodaan valtionosuusjärjestelmään oma blokkinsa, terveydenedistämisen elementti. Se summa ei tule olemaan valtavan suuri, mutta se toimisi viestinä siihen, että kuntalaisten terveyden edistämiseen kannattaa panostaa, sanoo sote-uudistuksesta vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula.

Erityisliikunnanohjaajat ja pienemmissä kunnissa ne liikuntapalvelujen työntekijät, jotka vastaavat kunnan erityisliikunnasta, toimivat tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöiden kanssa. Yksi erityisliikunnanohjaajien peloista on, että uudistuksen myötä onnistutaan rikkomaan toimivat palveluketjut kunnan eri toimijoiden välillä, kun sote-palvelut siirtyvät pois kuntien vastuualueelta.

– Sote-lain pykälät täytyy kirjata niin, että yhteistyö toimijoiden välillä on niin mutkatonta kuin mahdollista. Vaikka hallinnollisesti jatkossa on maakunta ja kunta, ovat ne ihmiset siellä kunnassa jatkossakin, Rehula toteaa.

Mitä erityisliikunnanohjaajan toimenkuviin tulee, ministeri Rehula myöntää, ettei paluuta entiseen ole.

– Toimenkuvat tulevat monimuotoistumaan. Nimikkeetkin tulevat varmasti muuttumaan, kuten monessa paikassa on jo käynytkin. Erityisliikunnanohjaaja on nimikkeenä syntynyt tarpeeseen, mutta se on kuitenkin aikansa tuote, Rehula sanoo.

Erityisliikunnanohjaajat kipuilevat jatkuvasti laajenevan työnkuvan kanssa. Erityisesti paperitöiden lisääntyminen varsinaisen ohjaamisen kustannuksella on viime vuosien näkyvä trendi. Rehula muistuttaa kuitenkin, että sote-uudistuksen tärkein tavoite on nimenomaan vapauttaa kuntien resursseja.

– Jatkossa kunnat eivät joudu enää rahoittamaan erikoissairaanhoidon kasvavia menoja nipistämällä muualta, esimerkiksi liikuntapalvelujen resursseista, Rehula konkretisoi.

Sote-uudistus liikunnan näkökulmasta on yhtenä teemana torstaina 2. kesäkuuta Scandic Park Helsingissä järjestettävässä Erityisliikunnan Symposiossa.

Teksti: Lauri Jaakola

Lisätiedot Erityisliikunnan Symposiosta