Liikunta ehkäisee sydäntauteja rikkaissa ja köyhissä maissa

10.1.2018

Liikunnan sydänterveyttä edistävät vaikutukset havaitaan yhtä lailla varakkaissa kuin köyhemmissäkin maissa. Väliä ei myöskään ole sillä saako liikuntansa työssä vai harrastuksissa, tuore selvitys osoittaa.

Yli 130 000 aikuisen seitsenvuotiseen seurantaan perustuvat havainnot julkaistiin Lancet-lehdessä, ja niiden perusteella riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja menehtyä niihin pienenee jo suhteellisen vähäisillä ponnisteluilla, mutta vaikutukset myös suurenevat mitä aktiivisempi henkilö on. Osallistujat olivat 17 eri maasta.

Viikoittain keskimäärin 150–750 minuuttia liikkuvien riski sairastua tai menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin oli tulosten perusteella noin 20 prosenttia pienempi kuin samanikäisten, jotka liikkuivat vähemmän. Yli 750 minuuttia viikoittain eli ainakin 2 tuntia päivittäin liikkuvien riskit olivat vielä pienempiä.

Yhteydet koskivat vapaa-ajalla ja työssä saatavaa liikuntaa, ja ne havaittiin varakkaissa, mutta myös keski- ja pienituloisissa maissa. Ne havaittiin myös riippumatta monista sydänriskitekijöistä sekä useista tuloksia mahdollisesti sekoittavista taustamuuttujista.

Tutkijat pitävät tuloksiaan tervetulleena osoituksena liikunnan terveyshyödyistä. Liikunta on edullinen ja yksinkertainen tapa ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja ja monille liikunnan lisääminen voi olla helpompaa kuin esimerkiksi hedelmien ja kasvisten lisääminen ruokavaliossa.

WHO:n suositusten mukaisesti jokaisen pitäisi harrastaa kohtalaisen raskasta liikuntaa 150 minuuttia tai raskasta liikuntaa 75 minuuttia viikossa. Vain viidennes aikuisväestöstä yltää tähän.

Teksti: Uutispalvelu Duodecim