Selkäkipu toiseksi yleisin sairauspoissalon syy

2.8.2017

Naishoitohenkilöstön selkäkipututkimus osoittaa, että säännöllinen liikunta ja hyvä kunto säästävät terveydenhuollon kustannuksia ja vähentävät sairauspoissaoloja selkäkipua potevilla naishoitajilla.

Selkäkipu on merkittävä terveydenhuollon kustannuksia lisäävä ja työn tuottavuutta heikentävä tekijä. Kelan sairausvakuutustilaston mukaan selkäkivut ovat mielialahäiriöiden jälkeen toiseksi yleisin yli 10 päivän sairauspoissaolojen aiheuttaja, mikä tarkoittaa työikäisellä väestöllä noin 1,7 miljoonaa sairauspoissaolopäivää vuodessa. Kelan korvaamien selkäkivusta aiheutuvien sairauspäivärahojen summa on noin 104 miljoonaa euroa vuodessa. Tuottavuuskustannusten lisäksi selkäkipu aiheuttaa kustannuksia lisääntyneiden lääkärissä käyntien, lääkityksen ja vuodeosastohoitopäivien vuoksi.

Suosituksen mukaan liikkuvilla 6 kertaa vähemmän sairauspoissaoloja kuin vähän liikkuvilla

Terveysliikuntasuosituksen täyttävillä naishoitajilla kokonaiskustannukset olivat 80,5 % alhaisemmat verrattuna vähän liikkuviin. Liikuntasuosituksen täyttävillä oli tarkastelujaksolla 6 kertaa vähemmän sairauspoissaoloja kuin vähän liikkuvilla. Suositus täyttyy, kun viikossa kertyy vähintään 150 minuuttia kohtuutehoista tai 75 minuuttia raskasta kestävyysliikuntaa sekä vähintään kaksi lihaskuntoharjoitusta.

Hyvä kestävyys- ja lihaskunto vaikuttivat myös hoitajien sairauspoissaolojen määrään vähentävästi. Parhaaseen kolmannekseen kestävyyskunnossa kuuluvilla oli lähes 9 kertaa vähemmän selkäkivusta aiheutuneita sairauspoissaoloja kuin huonommalla kolmanneksella. Lihaskunnon osalta vastaava ero oli jopa 15 kertainen.

Selkäkipututkimuksen tavoitteena

kivun pitkittymisen ehkäisy

UKK-instituutin selkäkipututkimukseen osallistui 219 raskasta hoitotyötä tekevää naishoitajaa. Tutkimuksen alkutilanteessa ennen eri hoitomuotojen alkua selvitettiin liikunnan määrän sekä kestävyys- ja lihaskunnon yhteyttä selkäkivusta aiheutuviin terveydenhuollon kustannuksiin ja sairauspoissaoloihin. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella edeltävän 6 kuukauden ajalta. Tampereella toteutettuun tutkimukseen hyväksyttiin 30–55-vuotiaita naisia, joilla oli epäspesifi ajoittainen selkäkipu ja kivun voimakkuus vähintään 2 kymmenportaisella asteikolla.

Julkaisu
Kolu P, Tokola K, Kankaanpää M, Suni J. Evaluation of the effects of Physical Activity, Cardiorespiratory Condition, and Neuromuscular Fitness on Direct Health-Care Costs and Sickness-Related Absence Among Nursing Personnel with Recurrent Nonspecific Low Back Pain. Spine. 2017 Jun 1;42(11):854-862. doi: 10.1097/BRS.0000000000001922

Lähde: UKK-instituutti